Osataanko jäljellä olevaa työkykyä hyödyntää työkyvyttömyyseläkkeen hylkäämisen jälkeen?

Vuosittain 7000 henkilöä saa hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen. Kansaneläkejärjestelmästä haettavat työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuudet ovat korkeammat kuin työeläkejärjestelmän hylkäävät päätökset. Selvityksissä on huomattu, että hylkäävän päätöksen saaneilla on tyypillisesti mm. matalampi koulutustaso, heikompi kiinnittyminen työhön ja monisairastavuus. Lisäksi moni heistä on ollut jo työtön ennen hylkäävän päätöksen saamista.

Riitta Huurinaisen tutkimuksen mukaan pitkäaikaistyöttömien työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylättiin kaikkiaan lähes 90 prosenttia vuosina 2013 ja 2014. Näyttäisi siltä, että työttömien eläkehakemuksia hylätään muita useammin siksi, että heillä ei ole työterveyshuollon kaltaista toimijaa ohjaamassa kuntoutukseen tai koordinoimassa heidän kokonaistilannettaan. He ovat liian terveitä työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta liian sairaita töihin.

Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäyspäätöksillä on epäedullisia seurauksia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Riku Perhoniemen, Jenni Blomgrenin ja Mikko Laaksosen tutkimuksen mukaan yksilölle epäedullisia seurauksia ovat raskaan hakuprosessin jatkuminen, etuuksien vuorottelu ja etuuskierteet. Tämä tarkoittaa käytännössä mm. palkkatyöhön palaamista (jos mahdollista), työttömyys-, sairauspäiväraha- tai kuntoutusetuutta tai myöhempää eläkemyöntöä uuden eläkehakemuksen tai päätöksen oikaisun jälkeen. Yhteiskunnallisia kustannuksia puolestaan syntyy, jos henkilö ei pysty palautumaan työelämään, vaan jää muiden etuuksien varaan.

Mikä sitten avuksi? Perhoniemen, Blomgrenin ja Laaksosen tutkimuksen mukaan tärkein kehittämistoiminta tähtää työkyvyn tukemiseen jo ennen kuin eläkkeen hakemiseen ajaudutaan. Tutkimuksen mukaan tuetun työllistymisen palvelumallista ja työvoiman palvelukeskusten palvelusta hyötyisivät osatyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät. Eniten kokonaistilanteen kartoittavasta palvelusta hyötyisivät 30-50-vuotiaat ansiotyön ulkopuolella olevat ja työntekijäasemassa olevat suomalaiset, joilla oli yleisimmin pitkiä etuusjaksoja.

Voisiko ratkaisu olla työtä vailla olevien terveystarkastukset? Tähän on paneuduttu Ari Vehmaksen, Ulla Railion, Eija Viukarin, Pirkko Mäkelä-Pusan ja Julia Anttilaisen case-mallissa: Työtä vailla olevien terveystarkastukset Kirkkonummella. Tässä mallissa tarkoituksena on asiakkaiden hyvinvoinnin tukeminen ja työllistyminen tai opiskelun esteiden minimoiminen. Tärkeänä edellytyksenä on eri toimijoiden yhteistyö mm. terveyskeskuksen kuntoutusryhmän tarpeellisuus ja hyödyllisyys. Terveystarkastuksissa erityisesti pitkäaikaistyöttömillä on todettu moninaisia terveydellisiä ja elämänhallinnan ongelmia. Lopputuloksissa huomattiin, että näihin kun päästäisiin terveystarkastuksilla paneutumaan heti työttömyyden alkuvaiheessa, voitaisiin niitä paremmin päästä ehkäisemään tai hoitamaan. Mallin perusteella työtä vailla olevien varhaiset terveystarkastukset tuottaisivat paljon hyvää yksilölle ja yhteiskunnalle.

Keinoja on löydetty ja tutkittukin jonkin verran, kuten edellä on todettu. Hylkääviin työkyvyttömyyseläkepäätöksiin liittyviä riskejä ei lopulta pystytä ratkaisemaan ilman eläkejärjestelmän muutoksia ja sosiaalietuusjärjestelmän yksinkertaistamista toimeentulon kannalta sirpaleisessa tilanteessa. Poliittinen tahto on kaiken a ja o. Nähdäänkö se vielä lähitulevaisuudessa?

Työttömien Keskusjärjestön Terveydeksi-hanke tarjoaa terveyteen ja sosiaalipalveluihin liittyvää maksutonta palveluneuvontaa yli 30-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.

Tiiu Lohtari

Kirjoittaja toimii hanketyöntekijänä Minä, syöpä ja työ -hankkeessa.

Lähteet:

• Riku Peltoniemi, Jenni Blomgren, Mikko Laaksonen: Mitä hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen? Työttömyys-, sairauspäiväraha- ja kuntoutusetuudet sekä uudet eläkepäätökset neljän vuoden seurannassa. Yhteiskuntapolitiikka 2018;83(2);117-131.
• Riitta Huurinainen: Kelan työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäykset. Kuntoutus 2017;1;38-43.
• Ari Vehmas, Ulla Railio, Eija Viukari, Pirkko Mäkelä-Pusa, Julia Anttilainen: Työtä vailla olevien terveystarkastukset päämäärätietoisesti ja moniammatillisesti yhteistyötä tehden. Kuntoutus 2017;1;44-50.