Minä, syöpä ja työ

Blogi

Blogissa pääset lukemaan työelämän ilmiöistä syöpään sairastuneiden, läheisten ja työn ammattilaisten näkökulmasta.

Syöpäprojektin loppuraportti

Vuonna 2014 syksyllä huolestuin, että yskäni ei ole normaalia. Jostain syystä en reagoinut, vaikka olen sairaanhoitaja. Vasta marraskuun lopussa menin lääkäriin. Joulukuun ensimmäisellä viikolla olivat kuvaukset, joissa löydös havaittiin. Joulun yli sain vahvan penisilliinikuurin. Tammikuussa 2015 minulla oli uusintakuvaus ja tähystys. Helmikuussa sain tiedon, että minulla on syöpä.

Arvokas arki

Olin juuri kirjoittanut runon työkaveristani, joka kävi kertomassa, että häneltäkin oli leikattu rintasyöpä, mutta hänen ei tarvinnut ottaa sytostaatteja. Keskustelumme aikana totesimme kumpikin sen tosiasian, että tavalliset arkiset asiat ovat tärkeitä silloin kun kohtaa vaikean sairauden.

Raha-asioista on vaikeampi puhua kuin terveydestä

”Ennen terveysasioista puhuminen oli tabu, mutta enää vain raha-asiat”, kuulin järjestöaktiivin kerran sanovan. Rahan kautta välittyy arvoja, tunteita ja asenteita. Se vaikuttaa osassa innostavasti ja rohkaisee jopa rahalla leikittelyyn. Osa pelkää käyttää suuriakaan määriä menettämisen pelosta.  Osa ahdistuu jo pelkästä rahan ajattelusta. Osalla rahaa on paljon ja osalla ei koskaan. Sairastuessa, jolloin tuloihin tulee väistämättä …

Pandemiaa ja pilatesta

Jos jossain olen ollut hyvä viime vuosina, niin eristäytymisessä. Olin tosin toivonut, että se olisi loppunut kantasolusiirron jälkeen, kun uudet lahjasoluni alkoivat rakentaa jokseenkin toimivaa immuunipuolustusta. Vaikka hoitoni olivat jättäneet minut henkisesti ja fyysisesti rikkinäiseksi, olin onnistunut palaamaan osittain opiskelumaailmaan ja kävinpä jopa muutamissa juhlissakin! (Muille toipujille voin vain sanoa, että muistakaa juoda vettä ja nukkua tarpeeksi.)