Kesäinen välitilinpäätös
Mistä olen tullut? Missä olen nyt? Mihin olen matkalla? Näitä mietin, kun olin aamukävelyllä kauniina kesäisenä aamuna. Koin, että oli aika tehdä mielessäni välitilinpäätöstä.
Blogissa pääset lukemaan työelämän ilmiöistä syöpään sairastuneiden, läheisten ja työn ammattilaisten näkökulmasta.
Mistä olen tullut? Missä olen nyt? Mihin olen matkalla? Näitä mietin, kun olin aamukävelyllä kauniina kesäisenä aamuna. Koin, että oli aika tehdä mielessäni välitilinpäätöstä.
Olin juuri kirjoittanut runon työkaveristani, joka kävi kertomassa, että häneltäkin oli leikattu rintasyöpä, mutta hänen ei tarvinnut ottaa sytostaatteja. Keskustelumme aikana totesimme kumpikin sen tosiasian, että tavalliset arkiset asiat ovat tärkeitä silloin kun kohtaa vaikean sairauden.
”Ennen terveysasioista puhuminen oli tabu, mutta enää vain raha-asiat”, kuulin järjestöaktiivin kerran sanovan. Rahan kautta välittyy arvoja, tunteita ja asenteita. Se vaikuttaa osassa innostavasti ja rohkaisee jopa rahalla leikittelyyn. Osa pelkää käyttää suuriakaan määriä menettämisen pelosta. Osa ahdistuu jo pelkästä rahan ajattelusta. Osalla rahaa on paljon ja osalla ei koskaan. Sairastuessa, jolloin tuloihin tulee väistämättä …
Jos jossain olen ollut hyvä viime vuosina, niin eristäytymisessä. Olin tosin toivonut, että se olisi loppunut kantasolusiirron jälkeen, kun uudet lahjasoluni alkoivat rakentaa jokseenkin toimivaa immuunipuolustusta. Vaikka hoitoni olivat jättäneet minut henkisesti ja fyysisesti rikkinäiseksi, olin onnistunut palaamaan osittain opiskelumaailmaan ja kävinpä jopa muutamissa juhlissakin! (Muille toipujille voin vain sanoa, että muistakaa juoda vettä ja nukkua tarpeeksi.)
Living and working with cancer is a peer support group for working-age persons living in Finland.
Marraskuussa 2019 Minä, syöpä ja työ -hankkeen teemasarjassa aiheena olivat yrittäjyyden haasteet, kun yrittäjä sairastuu syöpään.
Emma Anderssonin päiväkirjamaisessa blogissa pohdintoja koronakriisin aikaisesta etätyöstä ja poikkeustilahavaintoja Uudeltamaalta.
Ensin tuli diagnoosi, yllättäen kuin salama kirkkaalta taivaalta. Sairauspoissaolo, ja viimein työhönpaluu ehkä hieman ponnistellen, kuntoutujana. Puoli vuotta myöhemmin alkavat yt:t työpaikalla ja sitten seuraavatkin ne potkut.
Lue Kirsi Niinimäen kirje vastasairastuneelle työkaverille.
Muutama vuosi sitten kuuntelin Yön kappaletta miettiessäni alanvaihtoa. Uskon että elämäni ei pääty siihen, etten kykene enää entiseen työhöni tai en enää tee työtä samassa rakennuksessa. Työeläkeyhtiö on antanut myönteisen ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen ja olen avoin kaikelle uudelle. Eläkettäkään ei tarvita, kun voidaan kuntouttaa.