Minä, syöpä ja työ 
Kirje sairastuneelle työtoverille
Lue Kirsi Niinimäen kirje vastasairastuneelle työkaverille.
Vaikuttaa venkoilulta
Muutama vuosi sitten kuuntelin Yön kappaletta miettiessäni alanvaihtoa. Uskon että elämäni ei pääty siihen, etten kykene enää entiseen työhöni tai en enää tee työtä samassa rakennuksessa. Työeläkeyhtiö on antanut myönteisen ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen ja olen avoin kaikelle uudelle. Eläkettäkään ei tarvita, kun voidaan kuntouttaa.
Työn murroksen matkassa
Nykyhetken suuri hankaloittava ja yritystoimintaa invalidisoiva elementti terveydenhoitoalalla ovat näkymättömät esimiehet, jotka eivät ole osallisia työyhteisössä. Lähiesimieskulttuuri on mennyt siihen, että esimiehet eivät ole näkyvästi mukana työyhteisön arjessa.
Veni, vidi, mutta koska vici?
Uusi opiskeluala, uusi kaupunki, uusi alku. Koin vihdoin tekeväni joitain innostavaa ja odotin innolla tulevia opintoja.
Voimaa valokuvatyöpajasta
Työelämähankkeessa järjestettiin kolmiosainen valokuvatyöpaja alkukesästä. Tavoitteena oli erilaisten valokuvatyöskentelyn tehtävien avulla mahdollistaa myötätuntoinen suhtautuminen itseen.
”Joku, joka on rämpinyt samassa suossa”
Kuntoutuksen ohjauksen opiskelija Eve Hell perehtyi Suomen Syöpäpotilaat ry:n työelämähankkeeseen syksyllä 2018 osana opintojaan ja kartoitti työelämän vertaismentori -palvelun tarpeellisuutta. Ohessa Even ajatuksia aiheesta.
Syyllisyyttä syövästä työelämässä
Yhteiskunnan toiveiden mukaan olen aina ollut ahkera ja tunnollinen työntekijä. Jos olen ollut sairas, flunssassa tai muussa virustaudissa, en ole jäänyt töistä pois, koska olen ollut korvaamaton? Söin kymmeniä antibioottikuureja varalta ja hankin influenssaankin Tamifluta, ettei tauti puhkeaisi päälle. Selvisin näillä tavoilla 55. ikävuoteen saakka työelämässä.
Miksi työkokeiluni onnistui?
Olen tätä kirjoittaessani junassa matkalla työpalaverista Tampereelta kotiini Helsinkiin. On työkokeiluni viimeinen päivä. Olen työskennellyt viimeisen kuukauden täydellä työajalla ja voi sanoa, että hyvin on mennyt. Olen ollut töissä motivoitunut ja jaksava, mutta myös kotiin on riittänyt energiaa ja hyvää mieltä. Työkokeiluni on ollut onnistunut ja ensi maanantaista lähtien jatkan normaalisti entisessä työssäni.
Monta kokemusta rikkaampana
Hanketyöntekijä Tiiu Lohtari pohtii blogissa omaa työpolkuaan ja miten hän päätyi töihin Suomen Syöpäpotilaat ry:n työelämähankkeeseen.
Tanssimalla lisää hyvinvointia!
Minä, syöpä ja työ -hanke heittäytyi itämaisen tanssin rytmeihin upean Maija Kingin ohjauksessa. Lue työelämäkoordinaattori Marketan tanssifiiliksistä.