Minä, syöpä ja työ

Esihenkilön tietopaketti

Oletko tukenut esihenkilönä sairastunutta työntekijää? Tiedätkö miten suunnitella ennakoivasti työntekijän työhön paluuta? Miten kannattaa olla yhteydessä työntekijään sairauspoissaolon aikana? Mitä muuta on hyvä huomioida?

Suomen Syöpäpotilaat ry:n tuottama esihenkilön tietopaketti on tarkoitettu kaikille työyhteisön henkilöille, joita sairastuneen työntekijän tukeminen voi koskettaa (esim. esihenkilöt, henkilöstöhallinto, johto). Alla myös vinkkejä mitä sanoa sairastuneelle työntekijälle, mitä kannattaa välttää sanomasta ja miten suunnitella työhön paluuta. Tietopaketti soveltuu myös muihin kuin syövän aiheuttamiin poissaoloihin.

Lataa tietopaketti (päivitetty 5.11.2020)

Esihenkilön tietopaketti

Graafisen ulkoasun on suunnitellut Milart. Keräsimme elo-syyskuussa 2020 palautetta tietopaketin ladanneilta palvelun jatkokehitystä varten. Kiitos palautetta antaneille, päivitetty versio on nyt saatavilla.

Tietopaketti on saatavilla myös englanniksi ja ruotsiksi.

Tutustu tietosuojaselosteeseen.

Mitä muuta tarjolla työnantajalle?

Tietopaketin ohella tarjolla on lisätietoa ja palveluita työnantajille. Klikkaa alla otsikkoa, niin pääset suoraan oikeaan kohtaan.

Esihenkilö tärkeässä tehtävässä

“Sairauslomalla ollessani työkaverit perustivat yhteisen One for all, and all for one -ryhmän WhatsAppiin.” 

Haastatteluun osallistunut kokemusasiantuntija, kevät 2019

Tilanteita, joissa esihenkilö joutuu kohtaamaan työntekijänsä yksityiselämää koskevia vaikeita asioita, tulee varmasti eteen esihenkilötyössä. Tilanteisiin voi valmistautua miettimällä etukäteen toimintamallia ja esimerkkilauseita, jolloin ei tule sanottua sellaista, joka voi mahdollisesti loukata tai tuntua toisesta ajattelemattomalta. Vaikeasta ja henkilökohtaisesta asiasta on hyvä keskustella rauhallisessa paikassa, jossa ei ole ylimääräistä hälinää tai muita kuulemassa.

Miten tukea sairastunutta työntekijää

  • Tukemisella tarkoitetaan tässä keskustelua, läsnäoloa, avun tai tiedon tarjoamista ja lakisääteisten velvoitteiden hoitamista.
  • Voit kutsua työntekijän sairauslomalta mukaan esimerkiksi pikkujouluihin, kahville tai tiimipalavereihin. Hän saattaa mielellään osallistua. 
  • Jos keskustelette sairaudesta työpaikalla, voit ehdottaa yhdessä kävelylle menemistä tai varata rauhallisen tilan. Monelle jo liike itsessään auttaa laukaisemaan mahdollisesti jännitteisen tai tunteikkaan tilanteen.
  • Jos koet itse tarvitsevasi tukea, ole yhteydessä omaan esihenkilöösi, henkilöstöhallintoon tai kysy lisätietoa potilas- tai vammaisjärjestöstä tai Syöpäjärjestöjen neuvontapalveluista.
  • Kysy rohkeasti syöpään sairastuneelta, millaista tukea hän toivoo ja sopikaa yhdessä. Esihenkilönä voi toki ehdottaa vaihtoehtoja varsinkin, jos sairastuneella ei heti ole näkemystä tai toivetta. Kannattaa myös antaa mahdollisuus sille, että toive ja toivottu tapa voi muuttua sairauden tai hoidon edetessä ja olla valmis muuttamaan toimintatapaa.
  • Syöpä ei ole sairaus, joka aina hoituu pelkällä sairauslomalla. Osa haluaa tehdä töitä syöpähoitojen aikana tai sairausloma voi olla lyhyt, mutta sairaus ja toipuminen sekä mahdolliset hoitojen myöhäisvaikutukset voivat jatkua vielä pitkään. Mukautuksia työssä tarvitaan todennäköisesti sairauslomalta palaamisen jälkeen. 
  • Sovi miten työtehtävät hoituvat sairausloman aikana ja kerro se myös sairastuneelle. Kun sairausloma loppuu, sovi miten työt jatkuvat sen jälkeen. Järjestelyyn kannattaa varata aikaa.
  • Kun sairausloma loppuu, saattaa ihminen palata töihin ja mieltää olevansa työkykyinen. Huomioi kuitenkin, että sairastuminen voi joillakin vaikuttaa henkiseen jaksamiseen vielä pitkäänkin. Lisäksi syövän käsittelyn vaikutukset voivat tulla viiveellä. Myös tähän kannattaa varautua.

Vinkkejä mitä sanoa

  • Voit hyvin sanoa ääneen, ettet tiedä mitä sillä hetkellä sanoa. 
  • Voit aloittaa esimerkiksi sanomalla “Arvostan paljon, että jaat asian kanssani” tai “En tiedä mitä tai miten asian ilmaisisin, mutta haluan sinun tietävän että olen tukenasi”. 
  • Riippuen siitä, minkä verran työntekijä haluaa itse kertoa, voit helpottaa kertojan tilannetta sanomalla esimerkiksi “Kyllä saamme asiat järjestymään” tai “Teet töitä oman jaksamisesi puitteissa”. Tämä voi vähentää ylimääräistä stressiä työtehtävien hoitamisesta.
  • Kommunikointia helpottaa, kun tuntee työntekijän. 
  • Jos koet tarvitsevasi aikalisää, voit kysyä “Voidaanko palata asiaan tänään iltapäivällä tai huomenna rauhallisessa paikassa?”
  • Hyvä kysymys voi myös olla: “Onko sinulla vielä ajatusta siitä, kuinka hoidot vaikuttavat vointiisi ja työkykyysi?”

”Työntekijät arvostavat että ollaan yhteydessä, kysytään kuulumisia, puhutaan muustakin kuin syövästä, ja siitä, että kokee kuuluvansa työyhteisöön myös sairausloman aikana.”

Työnantajan palaute miten työntekijä on hyötynyt työnantajan tuesta (Kysely työnantajille tuen tarpeesta, syyskuu 2019)

Esimerkkejä kannustavasta keskustelusta

  1. Työntekijä: Sain puhelun lääkäriltä, minulla on todettu syöpä.
    Työnantaja: Onpa tosi ikävää / olen pahoillani. Miten sinä nyt jaksat? Sinun ei tarvitse kertoa enempää kuin haluat.
    Työntekijä: Ihan hyvin olosuhteisiin nähden.
    Työnantaja: Mitä voisin tehdä? Haluaisitko tavata?
    Työntekijä: Menen huomenna tapaamaan onkologia. Sitten tiedän enemmän. [Avautuu tunteistaan]. Mielellään tulen käymään esimerkiksi lääkärin jälkeen.
    Työnantaja: Nähdään siis huomenna!
  2. Työnantaja: Haluatko jäädä heti sairauslomalle vai jatkaa töissä?
    Työntekijä: Työt pitäisi järjestää muille.
    Työnantaja: [Voi kysyä tahdikkaasti kysymyksiä, riippuen miten paljon työntekijä kertoo ja mitä tietoa on saatavilla ja paljon työnantaja tietää ylipäänsä syövästä.]
    Työnantaja: En tiedä mitä kaikkia velvoitteita minulla on, mutta otan selvää. 

Vältä sanomasta näitä asioita

  • Ole tahdikas, älä kysy ensimmäiseksi kuinka kauan työntekijän sairausloma kestää. Asiat selviävät ajan kanssa. 
  • Älä jaa omia ajatuksiasi ja kokemuksiasi syövästä. Muiden sairaskertomukset voivat vähätellä sairastuneen omia kokemuksia. 
  • Sanan ‘terve’ käyttö väärässä yhteydessä voi aiheuttaa työntekijälle pelkoa syövän uusiutumisesta tai sen vaikutuksista. 
  • Vältä näitä tosielämässä kuultuja asioita:
    • “Ei olisi rahaa palkata sijaista. / Mistä mä löydän sijaisen?”
    • “Jos oot pitkään poissa, niin täytyy tehdä paljon järjestelyjä. Voi olla että työkaverit tekee sitten jatkossa kaikki sun työt, että katsotaan miten käy.”
    • “Lähetä tarvittavat todistukset HR:lle. Kyllä sä nyt jätit meidät pulaan.”
    • “Hankkisitko itse sijaisen, kun tiedät parhaiten työtehtäväsi? Perehdytys hoituu varmaan myös? / Sinun pitää jakaa työsi työkavereille.”
    • “Nyt taistelet syövän läpi. Hoidot on niin paljon kehittyneet, että tulet sitten entistä ehompana ja sädehtien takaisin.”
    • “Me halutaan sut takaisin, mut sun pitää olla terve.” 
    • “Tsemppiä, kyllä se siitä.”
    • “Tiedän miltä sinusta tuntuu.”
    • “Naapurini sairastui myös syöpään ja kaikki meni hyvin / tuli kamalia komplikaatioita. Se ja se tuttu on kuollut syöpään.”
    • “Asiat voisivat aina olla huonomminkin!”
    • “Sinähän voit jäädä minä päivänä hyvänsä auton alle.”

Työhön paluun suunnittelu

  • Syövän tai syöpähoitojen aiheuttamat myöhäishaitat voivat ilmetä viiveellä. Kaikkien työkykyyn syöpä ei vaikuta. Työntekijä on edelleen sama asiantuntija, mutta hän voi esimerkiksi väsyä enemmän tai työpaikan melu voi häiritä keskittymistä.
  • On hyvä kuunnella työntekijän omia toiveita ja tehdä tarvittaessa joustoja esimerkiksi lyhentämällä työviikkoa tai tarjoamalla avokonttorissa työnteon mahdollisuutta rauhallisessa tilassa. 
  • Osa voi palata töihin tuetun työkokeilun tai ammatillisen kuntoutuksen kautta. 
  • Moni kaipaa yhdessä työterveysneuvottelussa (työnantaja, työterveyshuolto ja työntekijä) avoimesti ratkaisujen löytämistä työntekijän tilanteeseen.
  • Jos työntekijän työkyvyssä on rajoitteita, on parempi pohtia työtehtäviä jäljellä olevan työkyvyn näkökulmasta kuin rajoitteista käsin.

Hyvä tietää työnantajana

Miksi työhön paluun tuki on tärkeää?

  1. Suomessa kolmasosa syöpädiagnoosin saaneista on työikäisiä (n. 11 000 tapausta vuosittain). Tällä hetkellä tunnetaan yli 200 syöpätyyppiä: hoidot ja niiden vaikutukset ovat yksilöllisiä, niin ovat myös elämäntilanteet. Samankin syöpädiagnoosin saaneiden tilanteet voivat olla kovin erilaisia. Yli puolet sairastuneista palaa töihin vuoden sisällä diagnoosista. 
  2. Työ on monelle tärkeä osa identiteettiä. Työhön paluun tuki voi olla osa kuntoutusta. 
  3. Yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset ja säästöt työkyvyttömyyseläkkeissä, jos työntekijän on mahdollista palata töihin. 
  4. Työhön paluun suunnittelu voidaan aloittaa jo diagnoosin jälkeen työntekijän toiveet huomioiden. Yhteydenpidon kautta työntekijä kokee että hänestä välitetään ja hän on osa työyhteisöä. 
  5. Yhdessä työterveyshuollon ammattilaisten kanssa on hyvä ajoissa kartoittaa työkykyä ja tehdä tarvittavia muutoksia työnkuvaan, joustaa työajassa tms.

Ohjeistuksen tärkeys

Esihenkilö voi joskus olla ensimmäinen ihminen, jolle työntekijä kertoo sairastumisestaan, etenkin jos diagnoosiin liittyy sairauslomalle jääminen saman tien. Usein puhelu, viesti tai koputus ovelle tulee yllättäen ilman mahdollisuutta valmistautua. Tilanne voi olla uusi myös työntekijälle, jolla ei ole ehkä ollut aikaa sopeutua diagnoosiin tai selvittää, miten hänen hoitopolkunsa etenee ja mitä kaikkea sairastuminen merkitsee tulevina kuukausina.

On tärkeää että myös esihenkilöitä ohjeistetaan henkilöstöhallinnon ohella organisaation toimintamalleista. 

Lisätietoa

Tekstit: Emma Andersson, Suomen Syöpäpotilaat ry