Määräajat ja raha

Oikeudet ja velvollisuudet koskevat niin työntekijää kuin työnantajaa ja näistä säädetään useissa eri laeissa, kuten työsopimuslaki, sairausvakuutuslaki, työterveyshuoltolaki, työntekijän eläkelaki ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Oikeudet ja velvollisuudet koskevat mm. erilaisia etuuksia ja niiden määräaikoja, sairausajan palkkaa, ilmoitusvelvollisuutta työterveyshuoltoon ja velvollisuutta selvittää työntekijän työkykyä sekä ohjata työntekijä kuntoutukseen. Etuudet ja oikeus kuntoutukseen koskevat myös yrittäjää.

Yhteiskunta voi tukea osatyökykyisen työntekijän työllistymistä tai työsuhteen jatkumista rahallisesti työnantajalle hakemuksesta myönnettävällä työolosuhteiden järjestelytuella tai palkkatuella. Yrittäjälle voidaan myöntää tietyin edellytyksin tukea elinkeinotoiminnan käynnistämiseen. Näitä koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä te-palveluiden puoleen.

Sairauspoissaolotietojen seurannassa ja käsittelyssä työpaikoilla on huomioitava tietosuojasäädökset. Työpaikalla on oltava nimetty henkilö, joka saa käsitellä sairauspoissaolotietoja. Yleensä tämä henkilö on sama, joka tekee työsuhdetta koskevia päätöksiä terveydentilatietojen perusteella. Työntekijän terveystiedot ovat salassa pidettäviä työsuhteen aikana ja sen päättymisen jälkeen.  

Sairauspäiväraha

Työnantajan vastuulla on ohjeistaa työntekijää työpaikan sairauspoissaolokäytänteistä, koskien myös sairauspäivärahaa sekä työterveyshuollon roolia.

Työntekijä voi saada Kelalta sairauspäivärahaa alle vuoden kestävässä työkyvyttömyydessä. Sairauspäivärahassa on ensin omavastuuaika, mikä on sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää. Työsopimuslain perusteella työntekijällä on sairauspäivärahan omavastuun aikana oikeus sairausajan palkkaan.

Monessa työehtosopimuksessa ja työntekijän työsopimuksen ehdoista riippuen, työntekijälle voidaan maksaa sairausajan palkkaa myös omavastuuaikaa pidempi aika. Mikäli näin tehdään, voidaan Kelan sairauspäiväraha maksaa tuolta ajalta työnantajalle. Sairauspäivärahaa täytyy hakea 2kk:n kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Päivärahan määrä lasketaan edellisen vahvistetun verotuksen, tai edeltävän 6kk tulojen mukaan. Mikäli työntekijällä on useita työnantajia, maksaa Kela sairauspäivärahan eri työnantajille suhteessa heidän työntekijälle maksamiinsa palkkoihin. Yrittäjälle sairauspäiväraha maksetaan suhteessa YEL- tai MYEL- työtuloon.

Sairauspoissaolon ja sairauspäivärahaoikeuden jatkuessa palkanmaksua pidempään, maksetaan sairauspäiväraha työntekijälle. Mikäli työntekijälle maksettu sairausajan palkka on pienempi, kuin Kelan sairauspäiväraha, maksaa Kela palkan ylittävän osan suoraan työntekijälle. Työntekijälle maksettavasta Kelan sairauspäivärahasta pidätetään vero, työnantajalle maksettavasta sairauspäivärahasta ei. Tästä löydät työnantajan ohjeet sairauspäivärahan hakemiseen Kelalta.

Osasairauspäiväraha

Osasairauspäivärahalla voidaan tukea työntekijän työhönpaluuta silloin kun hänen työkykynsä ei ole täysin palautunut, mutta hän voi jo jossain määrin työskennellä vaarantamatta toipumistaan. Osasairauspäivärahaa voidaan hakea, mikäli työntekijä on ennen sairastumista työskennellyt kokoaikaisessa työsuhteessa. Osittaisen työskentelyn arvion tekee työterveyslääkäri tai muu lääkäri, joka riittävässä määrin tuntee työntekijän työnkuvan voidakseen todeta osittaisen työskentelyn mahdollisuuden, sekä sen, että osittainen työskentely ei vaaranna työntekijän toipumista. Lääkäri tekee työntekijän tilanteesta B-lausunnon, joka toimitetaan Kelaan osittaisen sairauspäivärahahakemuksen liitteenä. Lisäksi työntekijän kanssa tehdään sopimus osittaisesta työajasta, joka on 40-60% kokonaisesta työajasta ja työnantaja ja työntekijä sopivat käytännön työjärjestelyistä. Ennen osa-aikaisen työn päättymistä, on hyvä sopia yhteinen neuvottelu, jossa arvioidaan työntekijän mahdollisuudet siirtyä jatkamaan kokoaikaista työtään.

Osasairauspäivärahaa on haettava 2 kuukauden kuluessa omavastuuajan päättymisestä tai osa-aikatyön alkamisesta. Sen määrä on aina puolet kokonaisesta sairauspäivärahasta ja sitä maksetaan enimmillään 120 päivää. Omavastuuaika on 9+1 päivää ja osa-aikaisen työskentelyn voi aloittaa omavastuuajan jälkeen. Osa-aikaisen työn (40-60 %) on kestettävä vähintään 12 päivää. Osa-aikainen työskentely on mahdollista myös työntekijälle, jolla on useampi työ. Tarkat ohjeet osasairauspäivärahaa koskien löytyvät Kelan työnantajasivustolta.

30-60-90 -sääntö

Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyötä ohjaamaan on tehty ns. 30-60-90 -sääntö. Työntekijän sairauspoissaolon kestettyä 30 päivää, on työnantajalla työterveyshuoltolain mukaan viimeistään velvollisuus ilmoittaa sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon. 30 päivän poissaolon kertymä lasketaan vuoden ajalta. Yleensä tässä vaiheessa työterveyshoitaja kartoittaa tilannetta ja tarvittaessa ohjaa asiakkaan työterveyslääkärille hoidon, kuntoutuksen tai työkykyyn liittyvien tutkimusten osalta. Tietoisuus tästä ilmoitusvelvollisuudesta ei mahdollisesti ole saavuttanut kaikkia työnantajia riittävän hyvin, sillä työterveyshuollon toimijoiden mukaan näitä kuukauden kohdalla tapahtuvia ilmoituksia jää tekemättä. Työterveyshuollon olisi kuitenkin tärkeä tietää sairauspoissaolosta ja sen syystä, jotta he voivat tarvittaessa ryhtyä toimiin työntekijän työkyvyn tukemiseksi.

Sairauspoissaolon kestettyä 60 päivää, tulee (viimeistään) hakea sairauspäivärahaa Kelalta. Sairauspäivärahasta on kerrottu tarkemmin yllä. Työterveyshuolto selvittää tässä vaiheessa työntekijän kuntoutustarvetta.

Poissaolon pitkittyessä ja jatkuessa yli 90 päivää, Kela jatkaa sairauspäivärahan maksua vasta kun työterveyslääkäri on tehnyt lausunnon työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa työssään, ja sairauspäivärahan hakija on toimittanut tämän lausunnon Kelaan. Lausunnon tekemiseksi työntekijä, työterveyshuolto ja työnantaja yhdessä arvioivat työn tekemisen mahdollisuuksia. Terveydentilatietoja ei tuolloin ole tarpeen käsitellä yksityiskohtaisesti työnantajan kuullen, vaan työntekijä ja työterveyshuolto voivat tehdä sen kahdenvälisesti etukäteen. Työterveyslääkäri voi asiantuntemukseensa nojaten tehdä lausunnon jo selkeästi aikaisemminkin kuin 90 sairauspäivärahan kohdalla.

Ammatillinen kuntoutus ja työeläkeyhtiöiden etuudet

Työhön paluu ei aina onnistu toivotulla tavalla. Syöpäsairaus tai sen hoidot ovat voineet vaikuttaa työkykyyn sitä pitkäkestoisesti tai pysyvästi alentaen. Mikäli työntekijä ei suoriudu entisestä työstään sen mukauttamisen jälkeen, hänen on mahdollista hakea ammatillista kuntoutusta. Työntekijä voi itse olla aloitteellinen hakeutumaan kuntoutukseen, tai sitten aloitteen voi tehdä työnantaja, työterveyshuolto tai muu terveydenhuollon toimintayksikkö.

Ammatillisesta kuntoutuksesta vastaa työeläkeyhtiö tai Kela. Ehdot kuntoutukseen hakemiseen kannattaa tarkistaa suoraan työpaikan työeläkeyhtiöltä. Ammatillisen kuntoutuksen prosessin kautta työntekijälle voi löytyä soveltuva koulutus ja/tai työtehtävä saman tai uuden työnantajan palveluksessa. Kuntoutuksen ajalta työntekijälle maksetaan työeläkelakien mukaista kuntoutusetuutta tai Kelan kuntoutusetuutta. Täyden kuntoutusetuuden ajalta työntekijälle ei makseta palkkaa. On mahdollista hakea myös vain osittaista kuntoutusetuutta, jolloin työntekijä voi kuntoutuksen aikana olla osittain palkkatyössä.

Osatyökykyisen työllistymisen tukeminen

Mikäli työhön palkattavan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikan olosuhteiden muuttamista niin, että muutokset eivät kuulu normaaleihin työn ergonomisiin ratkaisuihin, voidaan TE-toimistosta myöntää työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea. Tuki on enintään 4000 € työpaikalla tehtäviin muutostöihin, tai 400 €/kk korkeintaan 1,5 vuoden ajan toisen työntekijän antamaan apuun työssä. Toisen henkilön antama apu voi olla esim. raskaiden ovien aukaisu tai kaksikätisissä toiminnoissa avustaminen, mikäli osatyökykyisen yläraajojen toiminnallisuus on heikentynyt. Työolosuhteiden järjestelytuesta ei korvata tavallisia sähkösäätöisiä työpöytiä tai toimistotuoleja. Työolosuhteiden järjestelytuki myönnetään hakemuksesta, jonka tekevät yhdessä työnantaja ja työterveyslääkäri. Hakemukseen liitetään työterveyslääkärin B-lausunto, jossa mainitaan työkyvyn aleneman lisäksi tarvittavat mukauttamistoimenpiteet ja niistä odotettavat hyödyt työssä suoriutumiseen. Työolosuhteiden järjestelytuesta ja hakuprosessista saa lisätietoa oman alueen TE-toimistosta.

Yrittäjä ei voi hakea itselleen työolosuhteiden järjestelytukea. Hän voi hakea omasta työeläkelaitoksestaan elinkeinotukea. Siitä voidaan korvata työtä helpottavia koneita ja välineitä.

Palkkatuki on tarkoitettu työttömän työnhakijan työllistymiseen. Se on rahallista työnantajalle maksettavaa tukea, jonka määrä ja kesto vaihtelee tapauskohtaisesti. Tuen tarkoitus on edistää työnhakijan osaamisen kartuttamista ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Palkkatuki voidaan myöntää myös vamman tai sairauden perusteella ja tuolloin TE-toimistolle yleensä toimitetaan työnhakijan terveydentilaa koskeva lääkärin B-lausunto (esim. omalääkärin laatima, sillä työttömällä ei ole työterveyshuoltoa).

Työnhakija on voinut jo etukäteen kysyä te-toimistosta mahdollisuuttaan saada palkkatukea ja hänellä voi olla sen todennäköisestä myöntämisestä jo alustava tieto, kun hän lähestyy mahdollista tulevaa työnantajaansa. Palkkatuen hakevat kuitenkin yhdessä työnhakija ja työnantaja vasta siinä vaiheessa, kun työsuhteen solmiminen on tiedossa. On tärkeää olla yhteydessä TE-toimistoon jo ennen työsuhteen solmimista. Palkkatukipäätöksen käsittelyyn viranomainen varaa aikaa 14 vrk. Usein päätöksen saa kuitenkin tätä nopeammin. Työsuhde tulisi solmia vasta samalla tai sen jälkeen, kun TE-toimisto tekee palkkatukea puoltavan päätöksen.

Palkkatuen ehtona on, että työntekijälle maksetaan tes:n mukainen palkka tai käypä palkka ja että työtunteja on viikossa vähintään työssäoloehdon täyttävä määrä. Palkkatuki maksetaan työnantajalle takautuvasti KEHA-keskuksesta työnantajan maksatushakemuksesta. Työnantaja maksaa siis työntekijälleen aina palkan ensin ihan normaalisti. Palkkatuen määrä, myöntämisen kriteerit ja maksatuksen hakuohjeet kannattaa ajankohtaisesti tarkistaa oman alueen TE-toimistosta.

Suurtyönantajan (palkkakulut yli 2 milj. € vuodessa) maksuluokan laskennassa jätetään huomioimatta työkyvyttömyystapaus silloin, kun palkattava osatyökykyinen työnhakija on työsuhteen alkaessa toimittanut työnantajalle TE-toimiston vapaamuotoisen todistuksen osatyökykyisyydestään ja työnantaja on edelleen toimittanut tämän todistus työeläkevakuutusyhtiölle. Todistus on voimassa viisi vuotta kerrallaan. Mikäli palkattava henkilö tuona aikana sairastuisi uudelleen ja joutuisi työkyvyttömäksi, työnantajan maksuluokka ei nouse. Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuman on täytynyt tapahtua viiden vuoden sisällä todistuksen antamisesta.