Minä, syöpä ja työ 
Työntekijän työhön paluuta kokemuksemme mukaan helpottaa, mikäli yhteys työpaikalle säilyy myös pitkän sairauspoissaolon aikana. Kun jonkinlainen yhteys pysyy yllä myös poissa ollessa, on sekä työnantajan että työntekijän helpompi aloittaa keskustelu työhön paluuseen liittyvistä seikoista.
Yhteyttä olisi hyvä pitää yllä sekä esihenkilön että työyhteisön ja työkavereiden osalta. Tämä voi toteutua vaikka puhelimitse, tai vierailemalla hoitojakson aikana sairaalassa, mikäli työntekijä suhtautuu vierailuun myönteisesti.
Usein syöpään sairastuneet toivovat pitkän sairauspoissaolon aikana yhteydenottoa myös työterveyshuollosta työterveyshoitajalta tai lääkäriltä. Esimerkiksi puhelimitse käydyn tilanteen tarkistuksen koetaan helpottavan omien ajatusten jäsentämistä työkyvystä ja työhön paluusta, vaikka työhön paluuseen olisi vielä pitkäkin aika. Yhteydenpidosta välittyy työntekijälle kokemus siitä, että hän on tärkeä ja hänestä välitetään sekä hänellä ja hänen työhön palaamisella on merkitystä.
Työnantajalla on sekä oikeus että velvollisuus tarvittaessa selvittää työntekijän työkyky suhteessa työtehtävään. Molempien tukena on työterveyshuolto, jossa voidaan tarvittaessa järjestää työkykyneuvottelu.
Mikäli varsinainen työterveysneuvottelu ei ole tarpeen, on esimiehen ja työntekijän kuitenkin hyvä keskustella työhön paluussa huomioitavista asioista. Tuolloin on hyvä käydä yhteisesti läpi mikä työntekijän työnkuva on, onko se muuttunut poissaolon aikana, tarvitaanko töihin paluuseen uudelleen perehdyttämistä, millaisia konkreettisia tavoitteita työntekijä asettaa töihin paluuseen ja millaista tukea hän toivoo saavansa ja hänelle on mahdollista järjestää. Hyvä on myös sopia joku ajanjakso, minkä jälkeen tilannetta tarkastellaan uudelleen, sekä toimintatavoista mahdollisissa ongelmatilanteissa. On sovittava kuinka toimitaan esimerkiksi silloin, jos työntekijä huomaakin töihin palattuaan, että työt eivät syystä tai toisesta suju.
Yhteisen keskustelun painopisteen tulisi olla työtehtävissä ja niistä suoriutumisessa, ei niinkään työntekijän henkilökohtaisessa terveydentilassa. Mikäli on selvää, tai syytä epäillä, että työntekijän terveydentilan vuoksi hänen työkyvyssään on haasteita, niin keskustelu on hyvä käydä kolmikantaneuvotteluna yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
Työterveyneuvotteluun tai ns. kolmikantaneuvotteluun osallistuu työnantajan edustajan (tiimivastaava/esimies) ja työntekijän lisäksi työterveyshuolto. Työntekijän terveydentila on tällöin yleensä selvitetty valmiiksi työterveyshuollon toimesta ja työntekijän terveydentilatietoja ei siten ole tarpeen käydä yksityiskohtaisesti läpi työkykyneuvottelussa. Työntekijällä on terveydentilaansa koskien yksityisyyden suoja, ja hänen terveydentilaansa koskevat mahdolliset ongelmat kuuluvat työnantajalle vain niiltä osin, kuin ne ilmeisesti vaikuttavat työkykyyn, työstä suoriutumiseen ja työturvallisuuteen. Kolmikantaneuvotteluun voidaan työntekijän niin halutessa kutsua mukaan myös työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies.
Työterveysneuvottelussa selvitetään työntekijän työhön paluun mahdollisuudet omaan tai muuhun työkykyä vastaavaan tehtävään. Neuvottelussa on hyvä sopia niistä konkreettisista toimista, joilla työhön paluuta tuetaan. Näitä voivat olla esim. osasairausloma, muut työajan muutokset ja joustot, työn tai työympäristön muokkaus, etätyö, mahdollisten apuvälineiden hankkiminen tai työtehtävien vaihtaminen määräajaksi tai pysyvästi. Neuvottelussa sovitaan myös siitä, miten ja milloin työhön paluun seuranta toteutuu. Työterveyslaitos on koostanut työterveysneuvottelun vuorovaikutusta tukevan ja kehittävän oppimisohjelman, josta löytyy vinkkejä työterveysneuvotteluun valmistautuvalle työntekijälle, esimiehelle ja työterveyshuollolle.
Työterveysneuvottelusta tai töihin paluun seurannasta voi joskus nousta esiin tarkemman työkyvyn arvioinnin tarve. Tämä voidaan tehdä työterveyshuollossa konsultoiden eri asiantuntijoita (kuten työfysioterapeutti tai työpsykologi), tai osana ammatillisen kuntoutuksen prosessia työeläkeyhtiön toimesta. Silloin arvioidaan laajemmin työntekijän työkykyä suhteessa tämän ammattiin ja työnteon mahdollisuuksiin tulevaisuudessa sekä sitä, onko työkykyä mahdollista kohentaa kuntoutuksella.
Mikäli työntekijä on sairastumisen tai hoitojen seurauksena osatyökykyinen, voidaan tietyin ehdoin työnantajalle myöntää TE-toimistosta työolosuhteiden järjestelytukea. Tätä voidaan käyttää sellaisiin ympäristön muutostöihin, kalusteisiin ja apuvälineisiin, jotka eivät kuulu työnantajan tavallisiin velvoitteisiin ergonomisen työympäristön järjestämiseksi. Työolosuhteiden järjestelytukea voidaan käyttää myös toisen avustavan henkilön palkkaamiseen määräajaksi. Työolosuhteiden järjestelytuen myöntäminen on harkinnanvaraista.
”Syöpä alkaa ja loppuu ihmisistä. Tieteellisen abstraktion keskellä tämä perustava fakta voi toisinaan unohtua… Lääkärit hoitavat tauteja, mutta he hoitavat myös ihmisiä, ja toisinaan tämä heidän ammatillisen olemassaolonsa ennakkoehto vetää heitä kahteen suuntaan samanaikaisesti.”
June Goodfield
Tukea työyhteisöille
Tutustu myös esihenkilön tietopakettiin, jossa työnantajille tietoa sairastuneen työntekijän tukemiseen, vinkkejä yhteydenpitoon sairauspoissaolon aikana, poissaolon käsittelyyn laajemmin työyhteisössä sekä työkaluja työhön paluun suunnitteluun.