Minä, syöpä ja työ 
Lue Kirsi Niinimäen kirje vastasairastuneelle työkaverille.
Hei Anna,
tosi ikävä, että oireittesi syyksi vahvistui rintasyöpä. Olin niin toivonut, että jotakin muuta olisi taustalla. Toivottavasti pääset pian leikkaukseen. Saitko kenties jo ajan? Minä sain aikanaan ajan heti samalla, kun lääkäri ilmoitti diagnoosin. Yritin silloin pitää itseni kiireisenä sekä töissä että vapaa-aikana, koska odottavan aika on pitkä. Jäin sairauslomallekin vasta leikkausta edeltävänä päivänä, etten joutuisi istumaan kotona. Vaikka oikeasti kaikkea järjestelemistä on paljon, voi olla raskasta laskea päiviä leikkaukseen. Mutta muistathan, että saat sairauslomaa kyllä jo nyt heti, jos se sopii sinulle parhaiten. Jos haluat, voin lähteä kanssasi lenkille tai kahville joko puhumaan sairaudestasi tai, jos siltä tuntuu, jostakin ihan muusta. Mutta ymmärrän kyllä, jos päiväsi ovat liian täynnä etkä oikeasti jouda tapaamaan.
Kannattaa varautua siihen, että muutamaan viikkoon leikkauksen jälkeen ei saa nostella mitään. Kaupasta on hyvä ostaa jotakin varastoon. Voin tulla auttamaan kyllä leikkauksen jälkeen, jos tarvitset kaupasta jotakin. Ja vaikka oletkin hyvässä kunnossa, toipumista auttaa, jos olet jumpannut hartiaseudun vetreäksi ennen leikkausta. Jumppaan saa purettua myös pahimman ahdistuksen. Siivous on toinen hyvä keino siihen.
Muistathan, että vasta leikkauksen jälkeen selviää, kuinka vakava tilanteesi on. Yritä siis olla vaipumatta epätoivon syövereihin. 91 % suomalaisista rintasyöpäpotilaista selviää! Ja muistathan, kuinka loppujen lopuksi vähällä minäkin pääsin: pelkkä leikkaus. No okei, hormonilääkitys viideksi vuodeksi, mutta niillä ei ollut mitään sivuvaikutuksia, ihan sama kuin olisi vitamiineja popsinut. Ja siitä on jo kymmenen vuotta, kehitys on kehittynyt valtavin harppauksin.
Jos mietit, miten miehesi suhtautuu, niin suosittelen avoimesti kysymään. Yrittäkää puhua. Olette aina puhuneet kaikesta, se on hyvä pohja. Ja jos pelkäät, ettei miehesi kestä rinnatonta naista, niin muista ne kommentit, jotka minä sain eri miehiltä: ei haittaa. Kirjailija Niina Revon mieskin sanoi puolisolleen tämän saatua rintasyövän, ettei ole tissimiehiä. Voin lainata Revon syöpäkirjan sinulle, jos pystyt keskittymään lukemiseen. Itse en oikein pystynyt, mutta Revon runot auttoivat ja niitä jaksoin pienin erin.
Palataan mekin asian äärelle, kirjoita tai tavataan!
Voimia ja rauhallisuutta, hyvin tässä käy uskoo
Kirsi
Kirsi Niinimäki
Kirjoittaja on helsinkiläinen opintojaan yliopistossa viimeistelevä aikuisopiskelija. Kirjoitus on laadittu Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen kirjoituskurssilla.
Lue muita blogikirjoituksia ja osallistu blogihaasteeseen. Voit myös lähettää blogikirjoituksen anonyymisti lomakkeella. Kirjoitusohjeet