“Kuntoutuminen alkaa jo diagnoosista” – Syövänhoitoon osallistuvien ammattilaisten näkemyksiä kuntoutussuunnitelmasta

Suomen Syöpäpotilaat ry selvitti keväällä 2020 kuntoutussuunnitelman tunnettuutta ja sen tukea sairastumisen jälkeisessä kuntoutumisessa työikäisillä syöpään sairastuneilla sekä yhteistyössä Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry:n kanssa työterveyshuollon lääkäreillä.

Kyselyyn vastasi 31 ammattilaista. Vastaajista 94 % oli naisia ja eniten vastauksia kertyi hoitajilta (59 %) ja erikoislääkäreiltä (34 %). Loput vastaukset tulivat erikoistuvilta lääkäreiltä tai fysioterapeuteilta.

Vastaajista 88 % ei ole laatinut syöpään sairastuneelle kuntoutussuunnitelmaa. Vastaavasti 88 % koki, että vastuu kuntoutussuunnitelman tekemisestä ei ole selkeästi määritelty omassa klinikassa.

Yli puolet vastaajista (58 %) arvioi, että kuntoutussuunnitelma laaditaan osista ja suunnitelman tekemiseen osallistuu useampi henkilö ja kaikilla on vastuu omasta osuudesta. Vastaajat kokivat, että vastuu kuntoutussuunnitelman laatimisesta on hoitavalla onkologilla/hematologilla (54,8 %), työterveyslääkärillä (35,5 %) tai kuntoutusohjaajalla (29 %). Fysioterapeutin, sosiaalihoitajan ja potilaan vastuu olivat kunkin osalta reilu 16 % ja kuntoutushoitajalla reilu 12 %. Muuten vajaa 10 % vastaajista koki, että vastuu suunnitelman laatimisesta on terveyskeskuslääkärillä tai onkologisella/hematologisella hoitajalla. Jonkin muun erikoissairaanhoidon lääkärin ja potilaan omaisten osuudet jäivät kumpikin reiluun 3 %:een.

Kysymykseen “Oletko toteuttanut kuntoutussuunnitelmaa potilaan kanssa?”, kyllä-vastauksia kertyi 19 % ja ei-vastauksia 81 %. Vastaajista 41 % kertoi ohjanneensa potilaan perusterveydenhuoltoon ja 59 % työterveyshuoltoon kuntoutussuunnitelmaa varten.

Vastaajista 9 % koki, että kuntoutussuunnitelmassa mainitut asiat toteutuivat kokonaan, samoin 9 % arvioi asioiden toteutuneen osittain.

“Kuntoutuminen alkaa jo diagnoosista ja kokonaisvaltainen kuntoutussuunnitelma pitäisi tehdä jo heti alussa moniammatillisen tiimin toimesta. Kuntoutussuunnitelmaa pitäisi myös päivittää potilaan tarpeiden mukaan sekä hoitopolun vaiheiden mukaisesti.”

“Kysymykseen ‘Onko jotakin, mitä toivoisit kuntoutussuunnitelmasta poistettavaksi?’ vastaus: ‘Ei kait vähästä voi paljonkaan poistaa.’”

-Kyselyyn vastaajia

Miten kehittäisit kuntoutussuunnitelmaa eli mitä ehdottaisit lisättäväksi mukaan?

• “Potilaat, jotka eivät syöpähoitojen jälkeen kykene palaamaan töihin / ovat työttomiä, ohjataan jonkinlaiseen monialatiimin arvioon.”
• “Systemaattinen evaluaatio kuntoutuksen tarpeesta.”
• “Onkologin aika ei riitä kuntoutussuunnitelman laatimiseen, kaikki vastaanottoaika varattu entistä vaativampien hoitojen suunnitteluun sekä lisääntyvään kirjaamiseen.”
• “Moniammatillisuus korostuu. Liikunnan merkitys ja tärkeys syöpälääkehoitojen aikana. Olisi hyvä jos mukana olisi fysioterapeutti. Seksuaaliterveyteen liittyvät asiat. Potilaan suunnitelmaa tulisi kerrata ja päivittää jatkuvasti hoitojen aikana.”
• “Kokonaisvaltainen suunnitelma, joka aloitetaan erikoissairaanhoidossa. Varsinainen yksilön suunnitelma toteutetaan perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollon puolelta.”
• “Kuntoutuminen sisältää muutakin kuin vain fyysisen toimintakyvyn. Syöpäpotilaiden osalta olisi tärkeää kiinnittää huomiota mielen hyvinvointiin ja arjessa selviytymiseen syövästä huolimatta.”
• “Jokainen potilas tapaisi jossain vaiheessa sosiaalihoitajan/kuntoutusohjaajan riippumatta tarpeista/tarpeettomuudesta – psyykkinen puoli jää lähes kokonaan potilaalle itselleen hoidettavaksi.”
• “Pitäisi ottaa systemaattisesti käyttöön, moniammatillisuus ei toimi, kukaan ei tiedä kenen vastuulla sen tekeminen on, ei selvyyttä ketkä osallistuvat sen tekemiseen ja missä sellaista tehdään. On tosi paljon auki olevia kysymyksiä, joihin ei ole olemassa vastauksia. Tarvitaan kansallista yhteistä keskustelua aiheesta. Sen tekemiseen tarvitaan jokin muukin kuntoutuksen ammattilainen kuin vaan lääkäri. Esimerkiksi fysioterapeutit ovat liikkuminen ja toimintakyvyn asiantuntijoita, joten heitä tulisi enemmän hyödyntää FYYSISEN toimintakyvyn kuntoutussuunnitelmien laadinnassa. Fyysisen toimintakyky heijastuu automaattísesti psyykkiseen ja sosiaaliseenkin toimintakykyyn.”

Missä vaiheessa kuntoutussuunnitelma olisi hyvä laatia?

Kyselyyn vastaajista suurin osa (41 %) vastasi, että suunnitelma olisi hyvä laatia syöpähoitojen aikana. Vastaavasti 34 % koki, että suunnitelma laadittaisiin syöpähoitojen päätyttyä ja 13 % koki hyvänä ajankohtana heti diagnoosin jälkeisen ajan.

Mitä muuta haluaisit sanoa kuntoutussuunnitelmasta?

• “Näitä pitäisi varmaan tehdä enemmän.”
• “Vähin erin tulisi saada kuntoon, jotta kaikki sitä tarvitsevat tulisi kartoituksen piiriin.”
• “Tällaisia ei oikeastaan laadita meillä ollenkaan. Kirjoitamme potilaan syöpähoitojen ajaksi sairauslomalle tarpeen mukaan ja jos työkyvyttömyys pitkittyy, ohjataan potilas yleensä ottamaan yhteyttä työterveyteensä kuntoutussuunnitelmaa varten.”
• “Tehdään tosi harvoin. Lähinnä potilaan toiveesta anomus esim. Kelaan.”
• “Tärkeä, mutta mistä resurssit? Tänä aikana???”
• “Tiedän asiasta liian vähän.”
• “Liikaa keskitytään syövän hoidon jälkeiseen kuntoutumiseen. OIennaisin ajankohta on jo diagnoosista lähtien tai viimeistään hoitojen aikana. Kun saadaan optimaalisesti kohdistettua kuntoutustoimet ei tarvita niin paljon hoitojen jälkeistä kuntoutusta. Asian kehittäminen olisi minulle hyvin mieluisaa.”

---

Lue myös työikäisten syöpään sairastuneiden kyselyn sekä työterveyshuollon ammattilaisten kyselyn koonnit.

Kooste: Emma Andersson, Suomen Syöpäpotilaat ry

Lähde: Novartis Finland Oy, Kuntoutussuunnitelma 2020