Minä, syöpä ja työ 
Pohjolan Lääkäripäivät on yksi Suomen suurimmista ja merkittävimmistä lääkärien jatko- ja täydennyskoulutustilaisuuksista. Päivillä käy vuosittain noin tuhat lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa. Lue työelämäkoordinaattori Marketta Liljeströmin blogi Lääkäripäivien Syöpä ja työelämä -sessiosta.
Olemme iloisia, että Syöpä ja työelämä -teema oli tänä vuonna nostettu huomion kohteeksi Pohjolan Lääkäripäivillä, kun Oulussa järjestettiin perjantaina 21.2.2020 aamupäivän mittainen koulutus teemasta yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Sari Uinon johdolla. Uino oli koonnut neljään tuntiin tiiviin paketin eri näkökulmista. Koulutukseen osallistui viitisenkymmentä lääkäriä. Erityiskiitos Uinolle ennakkoluulottomasta potilasnäkökulman mukaan ottamisesta! Koulutus pääsi upeasti esiin myös Pohjolan Lääkäripäivien virallisessa tiedotuslehdessä, Lääkärisanomissa.
Tilaisuuden avasi kokemusasiantuntijan puheenvuoro, jossa Tuomi-Tuulia Ervasti avasi koskettavasti oman kertomuksensa kautta työn merkitystä sairastumisen jälkeen ja sitä, miten arvokasta oli luonteva yhteys työpaikalle hoitopolun aikana. Työ on monelle keskeinen osa normaalia elämää, johon palaamista odotetaan malttamattomana ja työelämästä sivuun joutuminen voi huolestuttaa: miten poissaolo vaikuttaa työuran jatkoon ja mahdollisuuksiin. Ervastin kokemukset muistuttivat myös siitä, että vaikka yhteys esihenkilön kanssa on toimiva ja hyvää tahtoa löytyy niin työtiimistä kuin työhön palaavalta, on hyvä ottaa paluun suunnitteluun mukaan työterveys ja vähintäänkin pohtia, olisiko viisautta aloittaa kevennetysti osa-aikajärjestelyin. Tuoreen ruotsalaisen kyselyn mukaan kolmannes rintasyöpäpotilaista kokee palanneensa työhön liian aikaisin. Joillekin syynä voi olla taloudellinen pakko, mutta Ervastin tavoin työn tarjoamat motivoivat haasteet ja työn imu voi olla niin kova, että on vaikea malttaa antaa kuntoutumiselle aikaa.
Kelan asiantuntijalääkäri, syöpätautien erikoislääkäri Katariina Klintrup kertasi työikäisten yleisimpiä syöpiä, joita miehillä ovat eturauhassyöpä, paksu- ja peräsuolisyöpä ja keuhkosyöpä, ja naisilla puolestaan rintasyöpä, paksu- ja peräsuolisyöpä, sekä ihomelanooma. Klintrupin keskeinen viesti oli, että syövän hoitomuodot ovat muuttuneet ja nykyään mahdollisuudet selviytyä syövästä ovat useissa tilanteissa aiempaa paremmat. Klintrup muistutti Kelan tuesta arjessa selviytymisessä hoitojen aikana, myös vammais- ja hoitotuesta hoitojen tai toipumisen pitkittyessä, jota ei aina muisteta hakea syöpäpotilaille. Kela on mukana myös kuntoutuksessa, jos kuntoutuja ei ole oikeutettu eläkevakuutusyhtiön mahdollisuuksiin, sekä työhönpaluussa mm. osasairauspäivärahan avulla. Tärkeää olisi myös, että lääkärit muistaisivat ohjata potilaita sopeutumisvalmennuskursseille.
Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Minna Jääskeläinen kertoi rintasyövän diagnostiikasta ja hoidoista. Potilaita usein pohdituttaa, kenen puoleen tulisi kääntyä erilaisten oireiden ja kysymysten kanssa aktiivihoitojen jälkeen. Jääskeläinen muistutti, että potilaat voivat rauhassa kääntyä perusterveydenhuollon puoleen perussairauksien hoidossa ja ja perusterveydenhuollossa voidaan myös hoitaa syöpähoitojen haittavaikutuksia, kuten ummetusta ja pahoinvointia, tavanmukaisin keinoin. Jääskeläinen muistutti, että useimmat rintasyöpäpotilaat ovat sairauslomalla sytostaattihoidon aikana ja sen jälkeen immunosuppressio jatkuu ainakin 4-6 viikkoa solunsalpaajahoidon jälkeen. Influenssarokote ja pneumokokkirokote ovat suositeltavia, mutta eläviä heikennettyjä rokotteita ei saa käyttää. Sädehoidon jälkeen myöhäiset sydänhaitat, kuten sepelvaltimotauti, verenpainetauti ja sydämen vajaatoiminta ovat mahdollisia ja kannattaa pitää mielessä. Jääskeläinen kertoi myös hormonihoitojen aiheuttamista vaihdevuosioireista, joita voidaan hoitaa lääkkeettömin keinoinkin. Minä, syöpä ja työ -hankkeessa potilaat kokevat joskus toimivansa viestinviejinä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Oli ilo jälleen kerran kuulla syöpätautien erikoislääkärin rohkaisevan työterveyslääkäreitä ja yleislääkäreitä ottamaan yhteyttä, jos on kysyttävää yhteiseen potilaaseen liittyen. Tiedonkulun helpottuminen olisi potilaidenkin etu!
Fysiatrian erikoislääkäri, tohtorikoulutettava Kristiina Kokkonen kertoi tutkimustuloksista, joissa liikunnalla on ollut myönteisiä vaikutuksia niin kuntoutumiseen syövän jälkeen kuin toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen palliatiivisessakin hoidossa. Kokkonen toi esiin huolen kuntoutusresurssien alikäytöstä syöpäpotilailla – sama huoli on herännyt myös työelämähankkeessa. Tähän syitä ovat Kokkosen mukaan toisaalta tutkimuksen vähäisyys, toisaalta kuntoutukseen pääsy ei aina ole helppoa. Myös sitoutumisessa olisi parantamisen varaa. Tällä hetkellä tutkimuksellisia painopisteitä ovat liikunnan intensiteetin vaikutukset ja pidemmän aikavälin seuranta, mutta nykyiset Maailman syöpätutkimusjärjestön suositukset syövän ehkäisyssä ja hoidossa ovat samat kuin väestölle yleisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa 150 minuuttia viikossa ja raskasta liikuntaa 75 minuuttia viikossa. Lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa kahdesti viikossa. Kokkonen myös esitteli rintasyöpäpotilaita koskevaa katsausta, jonka mukaan 100 % koki liikunnalla olevan myönteisiä vaikutuksia unenlaatuun, 50 % fatiikkiin eli väsymykseen ja 55 % elämänlaatuun – kaikki asioita, joiden kanssa työelämähankkeen osallistujat kipuilevat.
Koulutuksen viimeisessä osuudessa aiheena oli työhönpaluun keinot aina suunnittelusta tilanteisiin, joissa työhön paluu ei onnistu. Näistä kertoi työterveyshuollon erikoislääkäri Katariina Anias. Anias avasi asioita, joihin työhönpaluun suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota: niin terveydellisiä kuin myös työn vaatimuksiin liittyviä. Työpaikan keinoista voi lukea kootusti Tietyoelamaan.fi-sivustolla.
Asia, joka on ehkä yllättävän vähäisessä määrin tullut esiin hankkeen aikana, ovat työperäiset syövät, joissa haasteena on se, että vaikutukset voivat ilmetä kovinkin kauan altistuksen jälkeen, ja toisaalta se, että työhön voi liittyä syöpävaarallisia tekijöitä. Tällainen voi olla esimerkiksi yötyö korkean uusimisriskin rintasyövän sairastaneille. Työn soveltuvuutta arvioitaessa on tärkeä ottaa huomioon esimerkiksi infektioalttius ja työn muokkaamisen mahdollisuudet, mutta tärkeää on myös huomioida psyykkinen kuormittavuus. Joissain tapauksissa esim. asiakasvalitusten käsittely voi olla kovinkin kuormittavaa omasta elämänkriisistä toipuessa.
Hankkeen osallistujilta kuulemme monenlaisia kokemuksia työhönpaluuneuvotteluista, joista käytetään myös nimityksiä kolmikantaneuvottelu tai työterveysneuvottelu. Neuvotteluihin liittyy ennakkoluulojakin ja huolia, mutta parhaimmillaan ne tukevat paluuta lisäämällä niin palaajan kuin työnantajan ymmärrystä siitä, miten paluu rakennetaan ja miksi.
Anias kertasi onnistuneen työterveysneuvottelun reseptin:
- Etukäteen sovittava, mitä sairaudesta puhutaan ja keskustelun pääpaino pidetään työ- ja toimintakyvyssä.
- On tärkeää, että tarvittavista kevennys- ja tukitoimista sovitaan konkreettisesti ja neuvottelusta laaditaan muistio.
Nämä ovat asioita, joihin hankkeen osallistujien kertoman perusteella voitaisiin panostaa vielä enemmän. Omassa osuudessani kerroin työelämähankkeen kyselyn tuloksista, toiminnastamme ja materiaaleista (esim. esihenkilön tietopaketti ja Työikäisen syöpäpotilaan etuudet ja palvelut -esite). Nostin myös esille työttömien tilanteita sekä sitä, että hankkeemme osallistujista huomattava osa palaa ja jatkaa työelämässä kroonisen syövän kanssa.
Tiiviin ja monipuolisen koulutuspäivän antia on vaikea summata lyhyesti, mutta kuntoutuksen tärkeys ja saamisen haasteet Suomessa nousivat esille monessa puheenvuorossa. Uskon, että päivän jälkeen osallistujat muistavat ohjata potilaitaan paremmin kuntoutuskursseille ja huomioida tilanteet, joissa kuntoutuminen vie aikaa.
Syöpä ja työelämä -session ohjelma perjantaina 21.2.2020
Tavoite: Lisätä tietoutta keinoista tukea työssä jatkamista työikäisillä syöpäsairailla potilailla.
Puheenjohtaja: Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Sari Uino, Suomen Terveystalo Oy
08.30–08.40 Tilaisuuden avaus
Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Sari Uino, Suomen Terveystalo Oy
08.40–09.00 Vaiheiden ketju – matkalla takaisin työelämään
Kokemusasiantuntija Tuomi-Tuulia Ervasti, Suomen Syöpäpotilaat ry
09.00–9.40 Työikäisen syöpä
Kelan asiantuntijalääkäri, syöpätautien erikoislääkäri Katariina Klintrup, Kela
09.40–10.10 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen
10.10–10.50 Rintasyöpä, diagnostiikasta hoitoihin
Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Minna Jääskeläinen, OYS
10.50–11.10 Syöpää sairastavan toimintakyvyn ylläpito ja lääkinnällinen kuntoutus
Fysiatrian erikoislääkäri, tohtorikoulutettava Kristiina Kokkonen, Orton ja INTO Terveys Oy
11.10–11.50 Työhönpaluun keinot
Työelämäkoordinaattori Marketta Liljeström, Suomen Syöpäpotilaat ry
Työterveyshuollon erikoislääkäri Katariina Anias, Mehiläinen
11.50–12.00 Keskustelua
Teksti: Marketta Liljeström
Kuvat: Tuomi-Tuulia Ervasti ja Marketta Liljeström