Minä, syöpä ja työ 
Lue vapaamuotoinen suomennos Meike de Roestin belgialaisessa De Tijd -lehdessä helmikuussa 2020 ilmestyneestä reportaasista.
Miten työnantajan tulee toimia, kun työntekijä jää pois töistä syövän takia? Miten itse aloittaisit keskustelun, jos olet kuten minä, hiljattain sairastunut syöpään ja haet ensimmäistä työpaikkaa?
Näihin ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta ohjeistuksia kyllä löytyy. “Taidot ja haavoittuvuus ovat tärkeitä keskustelun osia.”
Neljä kuukautta sitten olin De Tijd -lehden toimituksessa. Oli viimeinen työhaastattelu ennen kuin sain työpaikan, enkä ollut vielä sanonut mitään. Oliko nyt hetki kertoa, että minulla oli syöpä 21-vuotiaana? Olen ollut parantuneena kaksi vuotta, mutta aukko CV:ssäni, vaikkakin hieman peiteltynä, on edelleen läsnä.
Spoiler alert: sain työpaikan. Silti askel sairaalavuoteelta työpöydän ääreen isoine toimittajan tehtävälistoineen ja määräaikoineen on valtava. Vaikka olenkin vasta urani alkuvaiheissa, syöpään sairastuneiden työntekijöiden on erityisen tärkeää päästä takaisin työelämään omassa tahdissaan. “Se vaatii työnantajalta luovuutta, mutta myös mahdollisuuksia”, sanoo Lieven Gulinck, joka toimii työvalmentajana belgialaisessa Emino-järjestössä. Eminon ja Kom op tegen kanker -järjestön yhteinen hanke Rentree on tähän mennessä auttanut kuuttasataa aikuista pääsemään työelämään syövän jälkeen.
Työnantajan ja työntekijän on tärkeää pitää yhteyttä, painottaa Gulinck. “Joskus molemmat osapuolet odottavat yhteydenottoa meihin, mutta silloin ei tapahdu mitään.” Esihenkilön on oltava varovainen turhien lupausten osalta. ”Klassisessa tilanteessa sairastunut ajattelee voivansa palata töihin, mutta käykin ilmi, ettei työtehtävää olekaan. Se tuntuu tuplasti pahalta.”
Tukea
Gulinckin mukaan työhön paluun suunnitelma voi estää turhia lupauksia. ”Se auttaa jo valtavasti, että yritys on etukäteen miettinyt menettelytapoja sairauden jälkeiselle töihin paluulle. Siinä tapauksessa täytyy vain räätälöidä toiminta tukemaan työntekijää.”
Vinkkejä työnantajalle
- Pidä yhteyttä työntekijään
- Älä anna turhia lupauksia
- Tee räätälöity sopimus työntekijän kanssa
Harvat yritykset ovat tietoisia siitä, mitä tukea he voivat saada, sanoo Gulinck. ”Flaamin alueella on esimerkiksi tukipalkkio, palkkatuki sairastuneen tukemiseksi. Monet yritykset kysyvät jälkikäteen miten on mahdollista, että he eivät tienneet palveluista?” ”Yhteydenpito ja selkeät sopimukset muodostavat menestyneen töihin paluun perustan”, työvalmentaja kertoo. Tutkija Juul Lemey korostaa lähiesihenkilön merkitystä. ”Työntekijä usein pohtii milloin hänen on mahdollista palata töihin, kun taas esihenkilön on löydettävä tasapaino työntekijän ja olemassaolevien työtehtävien väliltä.”
Lemey on töissä Artevelden korkeakoulussa Gentissä, joka on mukana eurooppalaisessa I-KNOW-HOW -tutkimusprojektissa. Hän tekee mallinnusta työnantajien ja työntekijöiden syövän aiheuttamista tarpeista. Lemey pitää yhtenä ongelmana byrokratiaviidakkoa. ”Hallinnollisesti on paljon työtä. Sillä aikaa syöpähoitojen aiheuttamat kognitiiviset vaikutukset voivat ilmetä. Tyypillisesti sytoaivot aiheuttavat unohtelua tai tavaroiden pudottelua. Tällaisessa tilanteessa työnantaja voi tarjota tukea.”
Kaksinkertainen todistustaakka
Lomaketaakka ei ole sen pienempi nuorilla syöpäpotilailla. Kun makasin sairaalan vuoteella tiputuksessa, minulta perättiin kuin liukuhihnalla dokumentteja, joita en tiennyt olevan olemassa. Toipumisen jälkeen minulla oli valtavan suuri lasku, aukko ansioluettelossa ja pitkä sairauskertomus.
“Monilla nuoremmilla sairastuneilla ei ole vielä tarpeeksi työkertymää sairausvakuutusta varten. En tiennyt nuorena ihmisenä, että en ole oikeutettu moniin etuuksiin. Sitä elää köyhyydessä”, Gulinck sanoo. Tämän vuoksi Emino lanseerasi tänä vuonna Entree-palvelun tukemaan nuoria aikuisia, joilla ei ole työkokemusta.
“Heti kun ihminen pääsee työn makuun, kokee hän joutuvansa todistamaan kaksin verroin omaa osaamistaan.”
Lieven Gulinck, Eminon työvalmentaja
Omalla kohdallani syöpäkontrollit osuivat samaan aikaan työhakemusten kanssa. Samalla kun nenääni kuvattiin, yritin keskittyä seuraavan päivän hakemukseen. Oli aika suuntautua tulevaisuuteen. Toistelin itselleni, että kontrolli menee hyvin. Kaikki menee hyvin.
Valtava tekemisen into on hyvästä, mutta siihen liittyy riskejäkin, Gulinck varoittaa minua. ”Kun pääsee takaisin työn tekemisen imuun, voi joskus käydä niin, että vaatii itseltään liikoja. Se mitä on juuri saatu päätökseen on erinomaista. Miksi pitää todistaa itselleen muuta?” Innolla mennä elämässä eteenpäin ja törmäyksellä todellisuuden kanssa stressaavien syöpäkontrollien aikaan voi olla seurauksia, työvalmenteja kertoo. “Työkaverit ovat siinä vaiheessa jo unohtaneet koko syövän. Se on haastavaa.’
Olin jo melkein ovesta ulkona työhaastattelussa, kun päätin kertoa. Että minulla on ollut syöpä, mutta olen nyt terve. Olin saanut puhtaat paperit seurantakäynniltä. Yhtäkkiä kohtasin ymmärrystä ja myötätuntoa. Se tuntui rankaisulta, että olin hakemassa kokoaikaista työtä kaksi vuotta syöpään sairastumisen jälkeen. He olisivat iloisia, jos ottaisin työpaikan vastaan. Voi sen niinkin nähdä työnantajan näkökulmasta.
Hollanninkielisessä podcastissa “Kaal is ook een kapsel” (Kaljukin on hiustyyli) Meike de Roest puhuu muille nuorille omasta syöpäkokemuksestaan. Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä.
Meike de Roest
Alkuperäinen hollanninkielinen reportaasi ”Ik ga weer aan het werk na kanker en neem mee…” löytyy De Tijd -lehden verkkosivuilta.
Lue lisää työhön paluun tukemisesta ja syöpään sairastuneen rekrytoinnista.
Tutustu myös työnantajille laadittuun Esihenkilön tietopakettiin. Paketti on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Vapaamuotoinen suomennos: Emma Andersson
Kuvat: CC0 Pexels