Pala (työ)rauhaa

Olen oikeassa. “Helpoimman” syövän eli lymfooman hoito alkaa välittömästi sairauslomalla. Elämä rytmittyy hoitojen, verikokeiden ja lääkärivastaanottojen jatkumona. Mieleni on toiveikas ja myönteinen. En silti usko, että sairaus menisi ohi nopeasti.

Ensilinjan hoito ei pure, seuraavat hoidot tehoavat.

Takaisin itseeni
omaan kotiin
omaan minääni
Hän, jota ei enää ole
Minua ei ole enää olemassa

Hoitojen välissä, oletetussa terve-tilassa, mieleni vaeltaa toiveista toivoon.

Oma itseni hukassa.
Tai ei edes hukassa, vaan poissa.
Kokonaan.
Ettei mikään tunnu miltään.

Kauan kestää
palaaminen
Muttei koskaan
tuttuun
Aina uuteen
takaisin

Aika paikallaan
pysähtyneenä
Eteenpäin ei näy tietä.
Taaksepäin ei voi palata.

Tuntuu, että töihin paluu on valovuosien päässä. Jossain niin kaukana, että pääsenkö sinne lainkaan. Kykenenkö sittenkään, silloinkaan. Milloinkaan.

Ensimmäinen relapsi ja taas voin henkisesti tasaisemmin hoitorytmityksessä. Niittinä hoidoille tulee suunnitellusti autologinen kantasolusiirto. Palautuminen on hidasta.

Haluan pysyä, jäädä
Menneeseen en pääse
Tulevasta en tiedä
Muutos on edessä.

Runo rikkoo rajani, hellii ja hoitaa minua, pääsee syvälle. En jaksa, haluan tuntea. Haluaisin vain olla rauhassa. Enkä kuitenkaan haluaisi. Tätä samaa oloa, ei-oloa. Liukuen läpi päivien, yöt unissa heräillen. Että tämä päättyisi, saisin itseni takaisin. Se on mahdotonta. Menneeseen ei ole paluuta.

Tuntuu, että
leijun
Ajelehdin
todellisuudessa
Unelmasta toiseen
ajatus lepattaa

Työeläkeyhtiön päätös oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen tipahtaa pyytämättä postiluukusta puolentoista vuoden sairausloman jälkeen. Siinä kohdassa haluan kokeilla unelmia kohti.

Juoksen, en
voi juosta.
Kävelen, en
halua kävellä.
Oloni, mieleni levoton.
Minne joudun

Ensimmäinen työkokeilu ihan uudessa työtehtävässä ja -paikassa onnistuu lähes loppuun asti. Lisään työtunteja täyteen päivään, suunnitelman mukaisesti.

Taide
parantaa
kiertyy ympärilleni
Värit, muodot,
äänet
rauhoittavat

Kaikki kilisevät
omalla tavallaan
Avaimet vyöllä, kaulassa
Minä kuljen
hiljaa,
avaimet käsilaukussa

Viihdyn mainiosti, olen haltioissani taiteesta, pidän työstä ja työyhteisöstä. Haluan oppia lisää, uutta koko ajan. Opittavaa on jatkuvasti.

Ajatus muokkaa mieltä ja aivoja.
Vanhoin tavoin, kulunein tavoin.
Muutos ajatuksissa muokkaa aivoja
Uusiin erilaisiin tekoihin

Hyvä olo mielessäni ajoittain
Auringonkehrä taivaalla korkealla
Jakaa aina, väsymättä
itsestään (meille)
Loppumattomasti vailla vaateita
Vapaana

Sitten tulee toinen relapsi.
Paljon vettä
on virrannut
Kyyneleitä valunut
niin paljon
Etten enää halua itkeä

Tällä kertaa hoitosuunnitelmana on allogeeninen kantasolusiirto. Sitä ennen kuitenkin edessä on kuukausien hoidot siirron mahdollistamiseksi.

Väsynyt selittämiseen
olemisessa, pohtimiseen,
asioiden jauhamiseen,
vatvomiseen.
Selvät sävelet, suorat sanat
auttaisivatko kohti sitä,
jota en tunne

Menen vaan
sumussa
Aika merkityksetön
En ehdi pysähtyä
raiteilla tuntemattomaan

Tässä vaiheessa päätän luopua omasta ammatistani ja yrityksestäni. Jos jään eloon, jatkan uudella uralla.

Siirto toteutuu. Jään eloon. Rauha täyttää sisimpäni.

Yöllä herään
kesken unien
Vedän peiton korviin
Sydän hymyilee

Sydän hymyilee
Lämpö säteilee sisälläni
Leviää ympärilleni
On niin ihmeen hyvä olla

Siirrosta toipuminen, palautuminen, paraneminen, huh, huh. Aika kuluu, välillä lentäen, välillä madellen.

Pois kylmyydestä
pois pimeydestä
Kohti lämpöä
valoa tavoittelen
kaksin käsin
kaikin voimin

Vedän itseäni
kuiville, maihin
Ryömin, konttaan
Hengittämään

Toinen työkokeilu tutussa paikassa päättyi väsymiseeni ja pandemiaan. Taas lisää sairauslomaa parantuakseni uudeksi minäksi. Ennen kolmatta työkokeilua saan apua työuravalmentajalta, jonka avarakatseisesta ehdotuksesta tavoitteenani on puolipäivätyö. Kolmas kerta toden sanoo eli työkokeilu sujuu upeasti.

Kauan kesti, että pääsin tänne asti.
Ilman tätä sairautta,
siunausta
En olisi täällä

Kauan odotin
Kuljin polkua hyvin
Hitaasti valoon
Ajatukset kerällä
Tai levällään varjossa

Jäljellä oleva työkykyni sopii osapäivätyöhön. Työkokeilupaikka ei pysty heti tarjoamaan minulle palkkatyötä. Ilmoittaudun työttömäksi työnhakijaksi, vaikka osapäivätyötä ei voi hakea työttömänä.
Selvitän osatyökyvyttömyyseläkkeen mahdollisuutta. Mieleni velloo taas jonkun aikaa epätietoisuudessa. Uskon kuitenkin kaiken järjestyvän, kaikkihan on aina järjestynyt parhain päin.

Kuun valkea valo
Yltää kaikkialle
Vain tänä yönä
Näen ilman unia
Toiseen maailmaan

Leijun
Ajatuksissani
Täydenkuun valossa
Elämä selkeytyy
edessäni
Lainehtii valossa

Kaiken alusta on kulunut kuusi vuotta. Minulle myönnetään täystyökyvyttömyyseläke toistaiseksi ja minulla on uusi osapäivätyö.

Sydämeni on halkeamaisillaan onnesta. Elämä tulvii iloa ja rauhaa.

Kiitollisuus on kanssani joka hetki.

Teksti: Rauha Metzler
Kuva: Wallace Chuck / CC0 Pexels

---

Lue muita blogikirjoituksia ja osallistu blogihaasteeseen. Voit myös lähettää blogikirjoituksen anonyymisti lomakkeella.