
”Ennen terveysasioista puhuminen oli tabu, mutta enää vain raha-asiat”, kuulin järjestöaktiivin kerran sanovan. Rahan kautta välittyy arvoja, tunteita ja asenteita. Se vaikuttaa osassa innostavasti ja rohkaisee jopa rahalla leikittelyyn. Osa pelkää käyttää suuriakaan määriä menettämisen pelosta. Osa ahdistuu jo pelkästä rahan ajattelusta. Osalla rahaa on paljon ja osalla ei koskaan. Sairastuessa, jolloin tuloihin tulee väistämättä muutoksia, on ihmisillä ollut erilaiset lähtökohdat varautua ja tehdä puskuria.
Onkin myytti, että raha-asiat olisivat helppoja. Raha-asioiden hanskaamista pidetään niin helppona, että ongelmiin ajautuminen nähdään ainoastaan henkilökohtaisena epäonnistumisena. Itsesyytökset ovat kovia. Toki julkinen puhe on ajoittain jopa raakaa, eikä laajempaa ymmärrystä löydy.
Kaukana ollaan ajoista, jolloin palkka tuli kaksi kertaa kuukaudessa ja menot maksettiin käteisellä rahalla. Milloin sinä olet viimeksi nostanut käteistä tai maksanut sillä? Rahaa tulee usein useammasta lähteestä kuukauden eri päivinä.
Menoja on myös monenlaisia. Laskuja tulee postiluukusta yhä vähemmän. Useimmin laskusta tulee ilmoitus sähköpostiin tai laskuttajan kanssa on sovittu, että summa lähtee suoraan tililtä. Tilille jääneellä summalla pyritään selviämään tai kulutetaan sopivalla tavalla. Tulojen ja menojen monimuotoisuudesta kertoo hyvin, että jopa viidennes pohjoismaalaisista ei tiedä, kuinka paljon heillä on kuukausittain rahaa käytettävissä.
Tiedon puute pahentaa mielikuvia ja mieli alkaa rakentamaan erilaisia uhkakuvia. Pelko saattaa estää selvittämästä todellista tilannetta. Kriisin hetkellä rahan ajattelu tuntuu usein epäoleelliselta ja turhalta. Elämässä on silloin tärkeämpiä asioita. Raha on kuitenkin taustalla kaikessa. Sairastuessakin menot kasvavat ja tulot vähenevät. Stressi rahasta saattaa myös vaikuttaa jaksamiseen ja sairauden hoitoon. On siis hyvä muistaa, että raha-asioihin on löydettävissä ratkaisuja myös myöhemmin. Erilaiset velkojen järjestelykeinot on tehty auttamaan ihmisiä. Myös ulosotto voi olla vaikeassa tilanteessa suojaava tekijä.
Parasta on, jos voi jakaa huolia toisen kanssa. Yhdessä pohtimalla syntyy tilanteeseen laajempaa näkemystä ja useampia ratkaisuvaihtoehtoja.
Järjestötoiminnan ehdottomia vahvuuksia on vertaistukitoiminta, jossa ajatuksena on jakaa opittua tietoa ja kokemuksia keskenään. Organisoidussa vertaistukitoiminnassa onkin hyvä ottaa omaksi teemaksi raha-asiat. Puhuminen jo itsessään tuo helpotusta, mutta käytännön vinkit voivat auttaa uudessa tilanteessa. Kaikki eivät tunne etuisuuksien kirjoa tai muita potilasvinkkejä, vaikka miten terveydenhoitokuluihin voi kysyä apua tai huojennusta omasta kunnasta.
Takuusäätiö on pyrkinyt kohta jo 30 vuoden historiansa aikana vastaamaan näihin kysymyksiin. Moni raha-asia on hyvin kinkkinen, joten kannustusta ja rohkaisua oikean, ajankohtaisen tiedon hakemiseen ei voi olla liikaa. Moni väsyy, kun miettii näitä yksin. Puhukaa perheessä, ystävien kanssa ja yhdessä.
Älä jää yksin.

Teksti ja kuva: Maria Rumpunen
Kirjoittaja toimii aluekoordinaattorina Takuusäätiössä.
Puhetta rahasta ja toimeentulosta myös Syöpä ja työ -podcastissa, haastateltavana vastaava asiantuntija Henri Hölttä Takuusäätiöstä.