Kroonisesti sairastaville

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia syöpään sairastuneiden henkilöiden työhön paluuseen liittyvän tuen muotoja ja tarpeita sekä sairastuneiden kokemuksia saamastaan tuesta. Tutkimus tuottaa kiinnostavaa tietoa syöpään sairastuneiden työhön paluusta ja se kokoaa yhteen ajatuksia, mitä työyhteisöissä tulisi huomioida, kun vakavasti sairastunut työntekijä palaa töihin. 

Tutkimuksen tulosten osalta nousi tärkeimmäksi kolme eri teemaa: erilaiset joustot, yhteydenpito ja empaattinen ilmapiiri sekä työterveyshuollon toiminta. 

Joustot 

Työaikajoustoista ja työn tekemisen muodoista tärkeimmiksi työhön paluun tuessa nousi osa-aikatyö ja etätyö. Vastaajien mukaan paluun mahdollisti osa-aikatyön ja etätyön lisäksi se, että pystyi itse vaikuttamaan työpäivien määrään ja etsittiin sopiva työtehtävä ja työmäärä. Tärkeää oli, että kevennettyä työtä tai työaikaa sai tehdä niin pitkään kuin oli jaksamisen näkökulmasta tarve. Erityisesti etätyö on mahdollistanut myös kokopäiväiseen työhön paluun, kun työaikaa ja tauotusta on voinut helpommin jakaa jaksamisen mukaan päivän aikana. Vastausten perusteella koettiin erittäin tärkeäksi, että työnantaja kantoi vastuun työjärjestelyistä poissaolon aikana. Pitkän poissaolon jälkeen työnantajan tulisi muistaa, että työpaikalla ja työtehtävissä on saattanut tapahtua muutoksia. On erittäin tärkeää työhön paluun suunnitelmassa ottaa huomioon palaavan työntekijän perehdytys poissaolon jälkeen sekä noudattaa ja seurata sen toteutumista. Lisäksi joustavalla työajan suunnittelulla voidaan turvata käynnit syöpähoidoissa.  

Yhteydenpito ja empatia  

Välittävä ja avoin asenne lisää motivaatiota palata työhön sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tärkeimmiksi jaksamista tukeviksi asioiksi nousi kuulumisten kyseleminen, empatia ja ymmärrys sairastuneen näkökulmasta sairauteen, joka ei välttämättä näy ulospäin, mutta vaikuttaa työkykyyn. Vastaajat kokivat tärkeäksi, että esihenkilö oli aidosti kiinnostunut jaksamisesta sekä järjesti säännölliset keskustelut, jotta odotukset työhön paluuseen ja jaksamisen tukemiseen liittyen kohtaavat. Yhteydenpito on erittäin tärkeää myös, koska pitkällä sairauslomalla työyhteisöstä saattaa pudota nopeasti sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle, mikä vaikeuttaa työhön paluuta eikä tue työssä jaksamista. Vastaajat toivoivat työyhteisöltä mahdollisimman normaalia työyhteisön tukea. Avointa keskustelua, avun tarjoamista tilanteen mukaan, empatiaa, ymmärrystä siitä, että sairastuneen jaksaminen ei mahdollista työn tekemistä 100 %:sti, mutta eniten sitä, että sairastunut otettaisiin vastaan työyhteisöön samoin kuin ennen sairastumista. Yksilön lisäksi työyhteisölle tulisi suunnata tukea siinä, miten kohdata palaava työntekijä. Asiasta voi keskustella tiimissä ja yhdessä esihenkilön kanssa. Työyhteisölle voi tarjota myös tukea työterveyshuollosta, jossa voi tavata työpsykologin yksin tai työyhteisölle voidaan järjestää ryhmätapaaminen.  

Työterveyshuolto 

Työterveyshuollon tuen näkökulmasta asiakkaan kuunteleminen ja sairastuneen omien toiveiden huomioiminen koettiin tärkeänä. Esiin nousi työterveyshuollon tärkeä rooli työkykyasioiden asiantuntijana. Osa sairastuneista toivoo työterveyshuollon yhteydenpitoa jo sairauspoissaolon aikana. Työterveyshuollon toimintaa voisi kehittää sen suhteen miten yhteydenpito onnistuu matalalla kynnyksellä jo poissaolon aikana sekä miten valmistella työhön paluuta proaktiivisesti. Lisäksi osa kantaa syöpää mukanaan loppuelämänsä. Työterveyshuolto tarvitsee yhä paremmat valmiudet kohdata sairaus ja sairastunut. Erityisesti toimintaa pitäisi kehittää siten, että sairastunut saa paremman tuen työterveyshuollosta sairauden, mutta erityisesti pitkäaikaisvaikutusten hoitoon, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia työkykyyn. Koska monen kroonista tai levinnyttä syöpää sairastavan tukena on moniammatillinen tiimi (esimerkiksi erikoissairaanhoito, työterveyslääkäri, psykologi, fysioterapeutti) olisi tärkeää, että tieto kulkisi heidän välillään sujuvasti. Työnantajan olisi hyvä käydä keskustelu työhön paluun yhteydessä työterveyshuollon kanssa, jotta on ymmärrys mahdollisen sairauden asettamista rajoitteista ja kevennetyn työn suunnittelu on helpompaa. 

Vinkkejä työyhteisöille

Paljon on hyvää ja työpaikoilla on monia valmiuksia työhön paluun tukeen sekä osa-aikatyön järjestelyihin. Siitä huolimatta kyselyn tuloksissa kuvastuu myös se, että työhön paluussa ja tuen saamisessa on haasteita. Kyselyn perusteella seuraavin asioihin kaivattiin selkeästi parannusta: parempi kommunikaatio (avoin ja luottamuksellinen keskustelu, psykososiaalinen tuki), työnantajan aktiivinen yhteys työterveyshuoltoon, selkeä työhön paluun suunnitelma ja työnantajan ymmärryksen lisääminen myös osatyökykyisen työpanoksen arvokkuudesta. 

Seuraavat asiat ovat tärkeitä kaikille työntekijöille työyhteisössä, mutta tärkeys korostuu tilanteessa, jossa työntekijällä on taustalla sairastuminen, pitkä poissaolo tai jokin muu poikkeuksellinen tilanne:  

• kiinnostus toisen kuulumisista ja voinnista (mitä kuuluu, miten jaksaa) 
• toisten kannustaminen ja huomioiminen 
• jokaisen työntekijän arvostus – organisaation monimuotoisuuden hyväksyminen 
• tunne että kuuluu työyhteisöön ja tuntee itsensä tarpeelliseksi 
• inhimillisyyden suvaitseminen ja inhimillisyys: kyky nähdä ihminen ihmisenä eikä vain resurssina 

Teksti: Piritta Kupari-Lindroos

Lue myös Piritan blogi ”Opinnäytetyö työelämän tuesta kroonista syöpää sairastaville”.

---

Lisätietoa kroonista syöpää sairastaville

Heinin video: Työelämässä kroonisen syövän kanssa

Syöpä ja työ -podcastin jaksot

Lisälukemista

Tutustu myös Terveisiä työelämästä -blogisarjan kirjoituksiin, joissa osassa teemana on krooninen tai levinnyt syöpä.