
Työhön paluu on erilaista jokaiselle, vaikka haasteissa, ongelmissa ja hyödyissä voi olla yhtäläisyyksiä.
Lewis Carrollin teoksessa Liisan seikkailut peilimaassa Punainen Kuningatar kertoo Liisalle, että maailma muuttuu hänen jalkojensa alla niin nopeasti, että hänen on juostava pelkästään pysyäkseen paikallaan. Se on tilanteemme syövän kanssa: on pakko juosta pelkästään pysyäkseen paikallaan.
Siddhartha Mukherjee, Sairauksien keisari – syövän elämäkerta
Olemme kaikki erilaisia. Joku rakastaa työtään, jonkun on pakko palata töihin taloudellisista syistä, kolmas kaipaa työarjen rutiineja ja työnteon antamaa kokemusta hyödyllisyydestä. Monelle syöpäselviytyjälle paluu töihin on tärkeä osa toipumista ja kuntoutumista. Työllä on myös tärkeä yhteisöllinen merkitys elämässämme. Työ voi myös auttaa keskittymään johonkin muuhun kuin syöpään ja elämässä eteenpäin menemistä.
Syöpäselviytyjät saattavat käydä läpi erilaisia työhön liittyviä skenaarioita:
- Jotkut käyvät töissä hoitojen ajan normaalisti tai ilman muutoksia
- Toiset ovat tehneet muutoksia työaikaan, työnkuvaan tai työn laatuun
- Joidenkin työsuhde on päättynyt hoitojen aikana tai niiden jälkeen
- Osalla fyysinen kunto voi muuttua, eivätkä he voi palata entiseen työhön, tai heillä on tilapäisiä tai pysyviä rajoitteita suoriutua aikaisemmasta ammatista
Paluu arkeen voi myös tuntua epämukavalta ja vanha työ epäsopivalta tai epämotivoivalta. Uuden työpaikan etsiminen tai kouluttautuminen uuteen ammattiin voi olla yksi vaihtoehto. Saatat myös miettiä, miten kestät työn aiheuttamaa stressiä ja työn kuormitusta. Osa-aikatyö voi joskus olla hyvä ratkaisu, joten kannattaa selvittää työnantajan kanssa tai työnhaussa myös osa-aikaisvaihtoehdot.
Työnantajalla on oikeus lähettää työntekijä työterveyshuoltoon työkyvyn arvioon, jos työnantajalla on perustellusti syy olettaa, että terveydentilan aleneminen haittaa työntekijän työkykyä. Yhteistyöstä varhaisen tuen antamiseksi voidaan sopia työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa tai työpaikalle laaditussa varhaisen tuen mallissa.
~Työsuojelu, työterveyshuollon kolmikantaneuvottelu
Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän senhetkiseen työkykyyn sopivasta työtehtävästä. Etukäteen työntekijä voi sopia työterveyshuollon kanssa, mitä sairaudesta kerrotaan neuvottelun aikana työnantajalle. Lisätietoa terveydentilaa koskevista tiedoista, työterveysneuvottelusta ja sairauspoissaolotietojen käsittelystä Työsuojelu-sivulla.
Elämä ei ole pelkkää työntekoa, tasapainoa ja mielekkyyttä elämään tuo myös vapaa-aika, harrastukset ja kiinnostuksen kohteet. Syöpä voi joskus muuttaa elämänarvoja ja kiinnostuksen kohteita. On tärkeää löytää asioita, jotka tuovat nautintoa ja lisäävät hyvinvointia, oli se sitten urheilua, tanssia, maalaamista, matkustamista tai ihan vain olemista. Uusien tavoitteiden saavuttaminen voi tehdä sinusta tarmokkaamman ja palauttaa itsetunnon.
Erikoissairaanhoidon kuntoutusohjaajat, sosiaalityöntekijät, psykiatriset sairaanhoitajat jne. tukevat myös sinua. Samoin terveyskeskuksessa voi varata ajan kuntoutusohjaajalle, jos kaipaa tukea työkyvyn arviointiin tai kuntoutukseen. Myös kunnan sosiaalityöntekijät, Syöpäjärjestöjen neuvontahoitajat ja työelämän asiantuntijat auttavat sinua, ole rohkeasti yhteydessä eri alan ammattilaisiin. Omista suunnitelmista, tunteista ja tuntemuksista on hyvä jutella, kun tarvitsee tukea.
Myös TE-palveluille kannattaa kertoa, jos työkyvyn riittävyys mietityttää. TE-palveluissa on töissä työkykykoordinaattoreita, joiden puoleen kannattaa tarvittaessa kääntyä. TE-palvelut voivat tukea kuntoutuvaa työnhakijaa esimerkiksi uudelleen kouluttautumisessa ja tarjoamalla mahdollisuutta työkokeiluun tai palkkatukeen. Jos työllistyminen on mahdollista vain osa-aikaisesti, kannattaa ottaa selville mahdollisuus soviteltuun päivärahaan. Sovitellun päivärahan määrä riippuu ansaituista tuloista. Soviteltua työttömyysetuutta haetaan joko Kelasta, tai työttömyyskassasta.
Kohti työtä 2030: Osatyökykyisyys ja työhön paluu
Työterveyslaitoksen Kohti työtä 2030 -webinaarissa 16.2.2021 teemana oli osatyökyky ja töihin paluu. Mukana myös erikoistutkija Kaisa Törnroosin oma kokemus töihin paluusta sairastumisen jälkeen. Kaisan osuus alkaa kohdasta 16:29.