Minä, syöpä ja työ 
Suomen Syöpäpotilaat ry ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry kartoittivat, miten hyvin syöpään sairastuneille on laadittu kuntoutussuunnitelma, missä määrin sen mahdollisuutta hyödynnetään ja miten suunnitelma voitaisiin paremmin integroida terveydenhuoltoon.
Kysely lähetettiin Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen jäsenille. Samalla arvioitiin, miten kuntoutussuunnitelmaa hyödynnetään osana syöpäpotilaiden kokonaisvaltaista kuntoutusta. Aiemmin keväällä toteutettiin vastaava kysely myös työikäisille syöpään sairastuneille ja kysely on tekeillä lisäksi syövänhoidon ammattilaisille. Työikäisten syöpään sairastuneiden kyselyn tuloskoonti on luettavissa Syopajatyo.fi-sivustolla.
Kysely STLY:n jäsenille toteutettiin huhti-toukokuun 2020 aikana. Kyselyyn vastasi 84 STLY:n jäsentä (69 % naisia), vastanneista valtaosa (78 %) oli työterveyshuollon erikoislääkäreitä. Lisäksi kyselyyn vastanneista 13 % oli työterveyslääkäreitä ja 8 % työterveyshuoltoon erikoistuvia lääkäreitä.
Vastaajista 90 % oli tehnyt terveystarkastuksia syöpään sairastuneille, yli 90 % työkyvyn arvioinnin tai työhönpaluun suunnitelman. Vastanneista reilu 70 % oli laatinut työterveyssuunnitelman ja vajaa kaksi kolmannesta kuntoutussuunnitelman. Suunnitelmaan oli työterveyshuollossa nimenomaan otettu kantaa ammatillisen kuntoutuksen näkökulmasta, mutta ohjattu myös muuhun moniammatilliseen kuntoutukseen. Suunnitelmat olivat pääsääntöisesti toteutuneet tapauskohtaisesti. Kysymykseen suunnitelmien toteutumisesta ja seurannasta vastattiin näin:
”Useimmiten (kuntoutussuunnitelmat) toteutuvat. Aikataulu toteutuksen ja vaikutusten osalta ajoittain haasteellista. Seuranta alussa tiiviimpää (1 kk) jatkossa harvemmin (3-6 kk).”
”Pääsääntöisesti kyllä (suunnitelmat toteutuivat) ja ani harvoin työnantaja tyrmää ehdotetut työn kevennykset, mikäli vain mahdollista työpaikalla toteuttaa.”
”Työnmuokkaamismahdollisuudet ovat usein rajalliset.”
”Melko hyvin toteutui. Seurantatapaamiset työterveyshuollossa, tarvittaessa uusi työterveysneuvottelu”
Työterveyshuollon ammattilaisten mielestä hyvä ajankohta kuntoutussuunnitelman laatimiselle olisi syöpähoitojen aikana (44 %) ja syöpähoitojen jälkeen (30 %). Vastaukset ovat hyvin samansuuntaisia syöpään sairastuneiden kanssa, joista reilu 40 % toivoi suunnitelman laadittavan syöpähoitojen aikana tai syöpähoitojen päätyttyä.
Kuntoutussuunnitelma koetaan tärkeäksi ja työterveyshuollosta halutaan muistuttaa, että työkyky palautuu omaan työtehtävään hyvin eri tavoin eri ihmisillä. Työtehtävät tulee sopeuttaa olemassa olevaan työkykyyn. Syövän aiheuttamat myöhäis- tai haittavaikutukset voivat ilmetä vasta vuosien kuluttua sairastumisesta. Kyselyn vastauksissa peräänkuulutettiin suunnitelmien realistisuutta ja selkeyttä. Tällöin tulokset ovat vastaajien mielestä parhaimmillaan.
”Realistisuutta toimintakyvyn, työkyvyn, työkokemuksen ja sairauden ennusteen välillä.”
”Että se (kuntoutussuunnitelma) olisi realistisesti toteutettava ja oikeasti tehokas ja kuntoutumista edistävä.”
”Realistisuutta ja optimismia. Laaja-alainen tuki, joka mahdollistaa töihin paluun jo varhaisessa vaiheessa.”
Kyselyyn vastanneiden kommentteja (2020)
Tiedonkulun tärkeyttä erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä korostettiin kyselyn vastauksissa, vaikka salassapitovelvollisuus tuokin tähän haasteita.
”Onkologin kannanotto suhteessa työkykyyn helpottaisi suunnitelmaa.”
”Kuntoutussuunnitelman tulee näkyä potilastiedoissa helposti. Sen tulee olla konkreettinen ja siinä täytyy näkyä vastuut ja suunniteltu yhteinen aikataulu. Myös syöpää hoitavan tahon tulisi osallistua sen laatimiseen. Ja koska se on tehty potilaan kanssa, tulee se olla hänellä myös kirjallisena ja omakannasta helposti nähtävissä. Sen tulee olla myös helposti päivitettävissä.”
”Lähinnä toivoisin selkeitä jatko-ohjeita hoitaneesta sairaalasta, jolloin on helpompi lähteä suunnittelemaan työhön paluuta ja siihen liittyviä kuvioita ja niiden aikataulutusta. Ja yleensä hoitaneesta sairaalasta ohjeet ovatkin selkeät.”
Kyselyyn vastanneiden kommentteja (2020)
Toive työterveyshuollon tiiviimmästä integroitumisesta muuhun terveydenhuoltoon käy ilmi myös syöpään sairastuneiden kyselyn tuloksista. Kuntoutussuunnitelman toivotaan olevan sairastuneen mukana kulkeva dokumentti, jota täydennetään eri hoitotahojen toimesta. Myös yhteiset palaverit suunnitelman laatimiseksi olisivat suositeltavia.
”Siitä (kuntoutussuunnitelmasta) olisi hyvä keskustella enemmän yhteistyössä syöpäsairauksien poliklinikan hoitotiimin kanssa ennen hoidetun potilaan kotiutumista.”
”Syövästä ja sen vaikeusasteesta riippuen (kuntoutussuunnitelman) laatiminen on haastavaa. Moniammatillinen yhteistyö on usein tarpeen ja hyödyllistä.”
”Tavallisimpien syöpien kohdalla toivoisi löytyvän suuntaviivoja, mitä rajoitteita syöpähoidot aiheuttavat toimintakykyyn. Mitä olisi syytä ottaa huomioon (kuumatyö, yläraajatoimet, toistotyö, turvotukset, infektioriskit)? Työntekijällä ei ole vielä toipumisvaiheessa tietoa ja optimistista asennetta elämän palautumisesta uomilleen on tärkeää tukea.”
Kyselyyn vastanneiden kommentteja (2020)
Kyselyn vastaukset vahvistavat sairastuneiden näkemystä siitä, että jokaisella erikoisalalla on oma tärkeä kokonaisuutensa sairastuneen turvaverkostojen laatimisessa.
Koonti: Mari Bergman, Suomen Syöpäpotilaat ry