Minä, syöpä ja työ 
Syöpä. Tauti johon en uskonut sairastuvani 35-vuotiaana. Kahden vuoden jälkeen diagnoosista näen silmissäni vaiheiden ketjun.
Se vaihe kun löysin patin ja kävin lääkärissä. Se vaihe kun elin viimeisiä kuviteltuja syöpävapaita päiviä. Se vaihe kun lääkäri totesi “kyllä se on syöpä” ja lähetti minut jatkotesteihin ja kuvauksiin. Se vaihe kun minulle selvisi että syöpä on aggressiivinen ja pahinta laatua.
Se vaihe kun päätin selvitä.
Se vaihe kun hyvästelin rintani ja kävelin leikkaussaliin. Se vaihe kun toivuin leikkauksesta ja munasoluni otettiin talteen, jotta voisin saada lapsia. Se vaihe kun sain kuusi sytostaattihoitoa. Se vaihe kun tunsin oloni Voittajaksi kaikkien niiden hemmetin sytojen jälkeen. Se vaihe kun kävin 25 kertaa sädehoidossa. Se vaihe kun ne päättyivät ja järjestelmä sylki minut ulos ja löysin itseni sairaalan edestä itkemästä.
Se vaihe kun olin avoin syövästäni. Se vaihe kun en enää ollut avoin sairaudestani. Se vaihe kun saatoin osallistua avoimeen tilaisuuteen syövän läpikäyneenä ihmisenä.
Se vaihe kun olin surullinen siitä, etten aikaisemmin arvostanut rintojani tarpeeksi. Se vaihe kun kuvittelin näyttäväni albiinorotalta. Se vaihe kun näin ainoastaan rinnattoman puolen itsestäni. Se vaihe kun menetin seksuaalisuuteni. Se vaihe kun tajusin että minun täytyy löytää kadonnut seksuaalisuuteni. Se vaihe kun ystäväni sanoi minulla olevan upeat sääret. Se vaihe kun havaitsin rinnan, joka oli edelleen tallella. Se vaihe kun aloin tulla toimeen uuden normaalin kanssa.
Se vaihe kun toistelin ”minulla on syöpä”. Se vaihe kun tajusin että syöpä oli jo poissa.
Se vaihe kun ajattelin että toipumiseen menisi ainoastaan muutama kuukausi. Se vaihe kun en pystynyt luopumaan töistäni. Se vaihe kun ymmärsin etten voi samaan aikaan tehdä töitä ja toipua. Se vaihe jolloin saatoin sanoa olevani kesälomalla sairasloman sijaan. Se vaihe kun palasin töihin. Se vaihe kun tajusin etten voi tehdä töitä kuten ennen. Se vaihe kun siirryin kokopäivätyöstä osa-aikaiseen työhön. Se vaihe kun palasin kokoaikaiseen työhön ja harkitsin uudelleen suhdettani työntekoon.
Se vaihe kun ymmärsin että moni asia ei tule olemaan kuten aikaisemmin. Se vaihe kun tiesin tarvitsevani apua henkiseen jaksamiseen. Se vaihe kun tajusin että kehoni on vahvempi kuin olin kuvitellut.
Se vaihe kun en tiedä mikä vaihe seuraavaksi tulee.
Tutu
Kirjoittaja elää revontulien alla ja nauttii oivaltavista hetkistä, kun löytää uusia osia elämän palapeliin.
Kirjoitus on julkaistu myös englanniksi otsikolla A Chain of Phases.
Lue muita blogikirjoituksia ja osallistu blogihaasteeseen. Voit myös lähettää blogikirjoituksen anonyymisti lomakkeella.